Tilannehuoneen tutkimus: Korona-aika on koetellut erityisesti korkeakouluopiskelijoita – mielenterveyspalvelujen käyntimäärät nousussa

August 16, 2021

Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat olleet selvässä kasvussa sekä korkea-asteen opiskelijoiden että muiden saman ikäluokan edustajien keskuudessa syksystä 2020 lähtien.

Koronatalouden tutkimusryhmä Tilannehuoneen tänään 16.8.2021 julkaistu raportti Koronapandemia ja mielenterveyserot eri sosioekonomisissa ryhmissä avaa koronan vaikutuksia mielenterveyspalveluiden näkökulmasta.

Mielenterveyteen liittyvissä julkisen perusterveydenhuollon käynneissä ei havaita keväällä 2021 selvää muutosta, vaikka käyntimäärät ovatkin ajoittain olleet edellisvuotta korkeammalla tasolla. Kuitenkin julkiset käynnit kasvoivat selvästi enemmän 15–29-vuotiailla kuin tätä vanhemmilla työikäisillä (kuvio 1, helsinkigse.fi). Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat olleet selvässä kasvussa sekä korkea-asteen opiskelijoiden että muiden saman ikäluokan edustajien keskuudessa syksystä 2020 lähtien. Myös toisen asteen opiskelijoilla mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat nousseet syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana.

”Julkisessa keskustelussa on oltu huolissaan erityisesti nuorten aikuisten ja tietyissä ammateissa toimivien mahdollisesti heikentyneestä hyvinvoinnista. Nyt tutkittujen rekisteriaineistojen perusteella näyttää, että tälle huolelle on olemassa peruste”, sanoo tutkimusryhmän johtaja Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen. ”Nuorten ja erityisesti korkea-asteen opiskelijoiden mielenterveyteen liittyvät käynnit sekä tiettyjen julkisen sektorin työntekijöiden diagnoosien määrät ovat selvässä kasvussa.”

Aikaisemmin julkaistujen raporttien perusteella on selvinnyt, että eri ammateissa toimivat ihmiset ovat koronapandemian aikana olleet hyvin eri asemassa sen suhteen, kuinka herkästi he saavat koronatartunnan. Nyt julkaistava raportti tuo esille eron myös mielenterveyden diagnoosien kautta.

”Tuloksiin sisältyy jossakin määrin epävarmuutta, sillä eri ammatit ja niissä toimivat ihmiset poikkeavat monin tavoin toisistaan. Raportti antaa kuitenkin osviittaa tapausten määrän noususta tietyillä, ehkä yllättävilläkin aloilla”, kommentoi tohtorikoulutettava Milla Hägg.

Julkishallinnon valmistelu- ja valvontavirkamiehillä eniten mielenterveysdiagnooseja

Mielenterveysdiagnoosien saaneiden osuus oli keväällä 2021 suurin julkishallinnon valmistelu- ja valvontavirkamiehillä, yli 10 prosenttia. Tämän ammattiryhmän tehtäviin kuuluvat esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksia koskeva päätöksenteko. Mielenterveysdiagnoosin saaneiden lukumäärä ja sen kasvu edellisestä vuodesta olivat huomattavan suuria myös monilla palvelualojen työntekijöillä, esimerkiksi myyjillä ja kauppiailla, ja hoitoalan työntekijöillä, kuten lähihoitajilla (kuvio 2, helsinkigse.fi).

Koko raportti on luettavissa osoitteessa: https://www.helsinkigse.fi/corona/koronapandemia-ja-mielenterveyserot-eri-sosioekonomisissa-ryhmissa/

Lisätietoja:
Mika Kortelainen
+358 50 308 2642
mika.kortelainen@utu.fi

Milla Hägg
+358 400 860 407
milla.hagg@helsinki.fi