Tilannehuoneen Uusimaa-raportti

June 3, 2021

Koranaepidemian aikana on paljastanut, että kunnilla ei monesti ole tarkkaa käsitystä esimerkiksi kunnan palkkasumman ajantasaisesta kehityksestä. Säännöllisesti julkaistavassa Tilannehuoneen Uusimaa-raportissa tarjotaan Uudellemaalle ja Uudenmaan kunnille ajantasaista tietoa koronan vaikutuksista niiden talouteen. Hanke toimii laajemminkin kokeiluna kuntien datan saatavuuteen ja hyödyntämiseen päätöksenteossa.

Raportti jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään koko Uudenmaan tilannetta ja verrataan sitä muun Suomen tilanteeseen. Tämä osa jakautuu edelleen työmarkkinoita, kotitalouksien hakemia Kelan etuuksia, yrityksien toimintaa sekä tartuntoja koskeviin lukuihin. Toisessa osassa esitetään tärkeimmät vastaavat kuvaajat kullekin kunnalle erikseen. Raporttia tullaan päivittämään ja kehittämään säännöllisesti kevään aikana.

Raportti pitää sisällään paljon materiaalia ja se on kokonaisuudessaan ladattavissa Helsinki GSE:n Covid19 Data & Graph Vault:sta. Tässä raportoidaan vain murto-osa tuloksista.

Työmarkkinat

Työmarkkinat – palkkasumma

Palkkasummakuvaajia tarkastellessa on hyvä pitää mielessä, että tietoja ladataan Tulorekisteriin vaihtelevalla viiveellä, joten luvut saattavat aina hieman muuttua jälkikäteen. Huhtikuun lukuja voidaan pitää jo lopullisina.

Seuraava kuvio esittää kuukausittaisen palkkasumman vuosina 2019, 2020, ja 2021 tulorekisterin pohjalta Uudellamaalla. Vuosi 2020 aloitettiin vuotta 2019 korkeamalla tasolla, mutta huhtikuusta eteenpäin palkkasumma oli muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vuotta 2019 matalammalla tasolla, suurimman pudotuksen ajoittuessa toukokuuhun. Tammikuun 2021 palkkasumma näyttää olevan selvästi vuoden 2020 tasoa alempana, mutta helmikuussa 2021 palkkasumma on noussut 2020 tasolle. Koko alkuvuoden nousujohteinen trendi on jatkunut maalis- ja huhtikuussa ja nyt ollaan jo korkeammalla tasolla palkkasumman suhteen kuin 2019 tai 2020.

Seuraavassa kuviossa esitetään palkkasumman suhteellinen muutos kuukausittain 2019-2020 Suomen ja Uudenmaan osalta. Vertailtaessa koko Suomeen nähdään kuinka 2020 alkoi hyvin Uudellamaalla. Pandemia muutti tämän kehityksen ja syksy ja loppuvuosi etenkin näyttävät kurittaneen Uuttamaata selkeämmin. On kuitenkin hyvä huomioida, että Uudellamaallakin joulukuussa päästiin käytännössä samoihin lukemiin palkkasumman osalta kuin vuonna 2019. Alkuvuonna Uudenmaan ja muun Suomen palkkasumma ovat nousseet lähes käsikädessä ja ovat vajaa 4% korkeammalla tasolla kuin vuonna 2019 helmikuussa. Maaliskuussa 2021 eroa Uudenmaan ja muun Suomen välillä ei käytännössä ole ja ero vuoden 2019 maaliskuuhun on reilun 2% luokkaa. Huhtikuussa ero vuoden 2019 palkkasummaan on muualla Suomessa noin 4% ja Uudellamaalla noin 2%.

Seuraavassa kuviossa esitetään Uudenmaan kuntien palkkasumman muutosta huhtikuussa 2021 suhteessa huhtikuuhun 2019. Maaliskuuhun verrattuna useampi kunta on jälleen plussalla palkkasumman kehityksessä verrattuna 2019 samaan kuukauteen.

Muun Suomen osalta kehitys on ollut samansuuntainen, mutta listalle mahtuu vielä vähemmän laskeneita palkkasummia ja nekin ovat pienempiä verrattuna muun Suomen edellisen kuukauden lukuihin tai Uudenmaan huhtikuun lukuihin. Muualla Suomessa nähdään myös selkeästi suurempia nousuja kuin Uudellamaalla.

Seuraavassa kuviossa esitetään huhtikuun 2021 palkkasumman muutosta suhteessa huhtikuuhun 2019 toimialoittain Uudellamaalla ja Suomessa. Verrattuna edelliseen kuukauteen erot majoitus- ja ravintola-alan pudotus on kasvanut entisestään. Kaivosalan suuri nousu sekoittaa kuvan skaalaa hieman. Suurimmat negatiiviset erot Uudenmaan ja muun Suomen palkkasumman kehityksessä toimialoittain nähdään myös majoitus- ja ravintola-alalla sekä logistiikassa. Palvelualojen rakenne ja keskittyminen, etenkin majoitus- ja ravintola-alan, Uudellemaalle saattaa selittää osin selkeää eroa Uudenmaan ja muun Suomen välillä. Teollisuuden edellisen kuukauden suuri ero Uudenmaan ja muun Suomen välillä on lähes puolittunut, mutta on edelleen merkittävä. Nämä ovat toki suhteellisia vuosimuutoksia eivätkä kerro mitään toimialan koosta. Myös Uudellamaalla kauppa ja teollisuus ovat suurimmat toimialat.

Työmarkkinat – Työllisyys

Tässä osiossa esitellään työllisyyskuvaajia. Näissäkin olemme hyödyntäneet tulorekisteriä ja määrittelemme työllisen palkansaannin mukaan. Tässä esittämämme kuviot käyttävät määritelmää saanut palkkaa vähintään 1000€ havaintokuukautena.

Alla oleva kuvio esittää työllisten määrää päivätasolla vuosina 2019, 2020 ja 2021. Tästä on nähtävillä, että kriisin alun jälkeen työllisten määrä jäi jälkeen vuoden 2019 työllisyydestä järjesteän koko vuoden ajan. Loppuvuoden 2020 lievä pudotus näyttäisi tasaantuneen alkuvuonna 2021, mutta työllisyys jatkaa selkeästi alemmalla tasolla kuin alkuvuosina 2019 tai 2020.

Sama on nähtävissä seuraavassa kuviossa, jossa esitetään suhteellinen muutos vuosille 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 Uudellemaalle ja Suomelle. Kuviosta näkyy, että Uusimaa jäi yli 4% vuoden 2019 työllisyydestä loppuvuonna 2020 ja Suomi reilut 2%. Vuoden 2021 alku näyttäytyi paremmalta verrattuna alkuvuoteen 2019 kuin 2020 loppu. Maaliskuussa 2021 Uudellamaalla ollaan oltu noin 3% alle 2019 maaliskuun työllisyyden. Muualla Suomessa toisaalta ollaan noin samoissa luvuissa kuin 2019 maaliskuussa. Maaliskuun jälkeen tällä 1000€/kk määritelmällä lasku on jatkunut edelleen ja tällä hetkellä laskua on jo yli 4% Uudellamaalla.

Toisaalta tarkasteltaessa paremmin ansaitsevia eli min. 2500€/kk määritelmällä työllisyys näyttää paljon paremmalta. Nämä työt voitaisiin ajatella olevan kokoaikaisia ja mahdollisesti vakituisempia. Tällä mittarilla työllisyys on Uudellamaalla lähes 2019 tasolla ja muualla Suomessa yli 4% korkeammalla.

Työmarkkinat – jaksot

Seuraavissa kuvioissa tarkastellaan huhtikuussa alkaneita työttömyys- ja lomautusjaksoja Uudellamaalla ja muualla Suomessa osuutena huhtikuun 2019 työvoimasta. Monella alalla alkaneet jaksot ovat 2019 tasolla tai alle menneenä huhtikuuna ja selvästi alle 2020 tasojen kaikilla aloilla. Selkeää kasvua alkaneissa jaksoissa menneenä huhtikuuna verrattuna 2019 huhtikuuhun nähdään odotetusti majoitus- ja ravintola-alalla, virkistyspalveluissa ja logistiikassa. Muualla Suomessa erot 2019 vuoteen on hieman ehkä pienempää, mutta varsinkin suurimman nousun aloilla ollaan hieman esimerkiksi Uuttamaata korkeammissa luvuissa.

Uudenmaan kunnat

Työmarkkinat – Työllisyys

Raportin toinen osio käsittelee Uudenmaan kuntia ja suhteuttaa niiden kehitystä Uudenmaan kehitykseen. Iso osa kuvioista tehdään myös kunnille, mutta tietosuojasyistä jossain kunnissa saatetaan nähdä puuttuvia tietoja/kuvaajia. Tässä muutamat esimerkkikuvat Helsingistä ja Nurmijärveltä.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi