Tilannehuoneen raportti 21.1.2021 – viimeisimmät kehityskulut työmarkkinoilla, kotitalouksissa ja yrityksissä

January 21, 2021

GSE:n tilannehuone jatkaa ajantasaisiin aineistoihin perustuvien raporttien julkaisua joka toinen viikko. Raporteissa tarkastellaan talouden kehitystä niin yritysten, työmarkkinoiden kuin kotitalouksienkin näkökulmasta.

Vuoden vaihduttua raportin sisältö tulee uudistumaan jonkin verran. Tämänkertaisessa raportissa tarkastellaan kuitenkin vielä suurimmaksi osin viime vuoden lopun tilannetta. Vertailujaksona käytetään useissa kuvioissa vuoden 2019 kevättä ja kesää. Taustatiedot kuvioille on kerätty Tilastokeskuksen rekistereistä. Taustatiedot ovat uusimmat Tilastokeskuksessa saatavilla olevat, vuoden 2018 lopulta.

Työmarkkinat

Työmarkkinat – palkkasumma

Seuraava kuva esittää kuukausittaisen palkkasumman vuosina 2019 ja 2020 tulorekisterin pohjalta. Vuosi 2020 aloitettiin edellisvuotta korkeamalla tasolla, mutta huhtikuusta eteenpäin palkkasumma oli muutamaa poikkeusta lukuunottamatta edellisvuotta matalammalla tasolla, suurimman pudotuksen ajoittuessa toukokuuhun. Lokakuussa palkkasumma nousi taas selkeästi edellisvuotta korkeammaksi, mutta marraskuussa pudottiin jälleen edellsivuoden alapuolelle.

Palkkasummakuvaajia tarkastellessa on hyvä pitää mielessä, että tietoja ladataan Tulorekisteriin vaihtelevalla viiveellä, joten luvut saattavat aina hieman muuttua jälkikäteen. Käytännössä kuukautta vanhempia tietoja voi jo pitää lähes lopullisina – joulukuun palkkasummaa on pidettävä vielä ennakotietona.

Alla oleva kuva esittää keskimääräisiä palkkatuloja toukokuussa 2020 alkaneen työllisyys-, lomautus-, tai työttömyysjakson mukaan. Kuvasta näkyy, että valtaosa palkkasumman pudotuksesta tapahtui lomautetuksi jääneiden keskuudessa. Myös työttömäksi jääneiden palkkasummat putosivat, mutta työttömäksi jääneiden palkkasumma oli keskimäärin selvästi muita pienempi jo edellisvuonna. Lomautetuksi toukokuussa jääneiden palkkasumma palasi heinäkuussa samaan trendiin kuin työllisenä pysyneiden palkkasumma, mutta se näyttää jääneen pysyvästi matalammalle tasolle, mikä vihjaa, että tietty osa toukokuussa lomautetuksi jääneistä ei ole päässyt palaamaan töihin ainakaan täysipäiväisesti. Myös toukokuussa työttömäksi jääneiden palkkasumma on palautunut jonkin verran, mutta oli yhä marraskuussa edellisvuotta alhaisemmalla tasolla.

Alla oleva kuvaaja vertaa toimialatason palkkasummaa marraskuussa vuosien 2019 ja 2020 välillä (vuodelle 2021 on varattu paikka, mistä syystä se näkyy selitteessä, mutta tuo paikka on toistaiseksi tyhjä). Lokakuusta poiketen rakentamisen ja teollisuuden palkkasummat ovat pudonneet viime vuoden tason alle, kun taas kaupan alalla palkkasumma on juuri ja juuri viime vuoden yläpuolella. Tukitoiminnot, logistiikka, virkistyspalvelut sekä hotellit ja ravintolat ovat yhä edellisvuoden alapuolella, kuten ne olivat lokakuussa.

Työmarkkinat – lomautukset ja irtisanomiset

Alla on kuvattu alkaneet työttömyys- ja lomautusjaksot viikoittain vuosina 2019 ja 2020. Uusien lomautusjaksojen määrä on laskenut huomattavasti ensimmäisten koronatoimenpiteiden voimaantuloa seuranneista viikoista. Alkavien lomautusjaksojen määrä on ollut kuluneen vuoden ajan korkeammalla viime vuoteen verrattuna.

Alla verrataan toimialoittain alkaneiden työttömyys- ja lomautusjaksojen määrää vuosina 2019 ja 2020. Kasvua viime vuoteen verrattuna on kaikilla toimialoilla paitsi kotitalouksissa. Eniten teollisuudessa, kaupan alalla, logistiikassa sekä majoitus- ja ravintola-alalla . Suurista toimialoista julkisessa hallinnossa lomautusten ja irtisanomisten kasvu on ollut suhteellisesti lievintä.

Kotitaloudet

Kotitaloudet – tukia hakeneiden palkkakehitys

Toukokuussa ensimmäistä kertaa työttömyystukea hakeneiden palkat luonnollisesti laskivat huhti-, ja toukokuussa verrattuna alkuvuoteen. Huomionarvoista on kuitenkin se, että keskimääräinen palkka on sittemmin palautunut jo alkuperäiselle tasolle. Toukokuussa ensimmäistä kertaa asumistukea hakeneiden palkka on puolestaan loppuvuodesta ollut keskimäärin korkeammalla tasolla.

Alla olevassa kuvassa ovat ne Kelan työttömyystukia hakeneet henkilöt, jotka ovat toukokuussa jääneet työttömäksi tai lomautetuksi, mutta eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen. On hyvä huomioida, että kuvaajassa olevat työttömät eroavat aiemmin palkkasummakappaleessa mainituista työttömistä ja lomautetuista, sillä tässä joukkoon kuuluvat kaikki työttömät ja lomautetut. Kuvaajien pystyakselilla näkyy palkka ja vaaka-akselilla kuukaudet.

Kotitaloudet – asumistuki

Alla olevasta kuvaajassa näkyy Kelan asumistuen hakemusmäärät koronakriisin aikana. Hakemusten määrät olivat selkeästi korkeammalla kriisin alkuvaiheessa kuin viime vuonna samaan aikaan. Toukokuusta lähtien hakemusten kasvuvauhti on pysynyt lähellä edellisvuotta.

Asumistukihakemusten määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna voimakkaimmin Uudellamaalla – noin 14 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Yli 100 000 Uudellamaalla asuvaa on hakenut tämän vuoden aikana asumistukea. Toisiksi suurinta kasvu on ollut Etelä-Pohjanmaalla. Enimmillään 5 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna on ollut havaittavissa Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa sekä Keski-Suomessa.

Kotitaloudet – työttömyysturva

Kelaan saapuneet työttömyysturvahakemukset ylittivät edellisvuoden tason maaliskuusta kesäkuuhun. Tämän jälkeen hakemuksia on tullut viime vuotta vähemmän. Selkeästi suurin piikki ajoittui huhtikuuhun.

Koronakriisi on heikentänyt työllisyystilannetta kaikkialla Suomessa. Maakunnista pahiten näyttää kärsineen Uusimaa, jossa työttömyysturvahakemukset ovat kasvaneet 80 prosenttia. Kasvu on ollut myös muualla – alhaisimman kasvun alueella Pohjois-Karjalassakin työttömyysturvahakemusten määrä on kasvanut noin 20 prosenttia.

Poikkeusolojen aikaiset rajoitukset kohdistuivat kevään aikana voimakkaimmin palvelualoihin. Palvelualojen työntekijöiden demografinen profiili heijastuu Kelasta työttömyysturvaa hakeneiden henkilöiden lukumääriin sekä sukupuolittain että ammateittain. Työttömyysetuuden hakijoiden painottuminen nuorempiin ikäluokkiin on puolestaan seurausta eroista työssäoloehdon täyttämisessä sekä työttömyyskassaan kuulumisessa.

Kelan työttömyysetuutta hakeneiden asuntokuntarakenteen mukainen vertailu edellisvuoteen kertoo työttömyyden kohdentuneen perheisiin yksinasuvia voimakkaammin.

Myös lomautetuista lähes kolme neljäsosaa kuuluu perheasuntokuntaan, joskin yksin asuvien lomautettujen määrä on kasvanut edellisvuodesta likimain yhtä voimakkaasti kuin perheasuntokunnissa asuvien.

Yritykset

Yritykset – lomautukset ja irtisanomiset

Ensimmäinen kuvaaja alla näyttää, kuinka suuri osuus henkilöstöstä on keskimäärin lomautettu kussakin kuussa niiden yritysten joukossa, jotka ovat lomauttaneet vähintään yhden työntekijän. Maalis- ja huhtikuussa lomautukset nousivat yli 30 prosenttiin henkilökunnasta, kun ne muina kuukausina ovat pysytelleet 20 prosentin tuntumassa. Maalis- ja huhtikuuta lukuunottamatta koronakriisin aikana lomautettiinkin alkuvuotta hieman pienempi osuus työntekijöistä aina marraskuuhun asti, kun taas joulukuussa palattiin alkuvuoden tahtiin.

Alempi kuvaaja näyttää, että suurimmista yrityksistä yli 80% lomautti ainakin yhden työntekijän koronakriisin aikana vuonna 2020, kun taas aivan pienimmistä yrityksistä samana ajanjaksona lomautti vain noin joka kymmenes. Lomautukset olivat yleisempi käytäntö suurempien yritysten keskuudessa jo ennen koronakriisiä.

Kehityskulku irtisanomisten osalta on hyvin samanlainen, joskin huhtikuussa irtisanottiin suurempia osuuksia työntekijöistä kuin maaliskuussa, kun taas suurimmat lomautusosuudet havaittiin maaliskuussa. Irtisanomisiosuudet ovat olleet myös koko vuoden lomautusosuuksia alhaisempia.

Irtisanomiset olivat ennen koronakriisiä selvästi lomautuksia yleisempiä etenkin suurimpien yritysten keskuudessa. Aivan pienimmillä yrityksillä irtisanomisten ja lomautusten esiintyvyys kasvoi suurinpiirtein yhtä paljon alkuvuoteen verrattuna.

Yritykset – liikevaihto

Yritysten liikevaihto oli tammikuussa hieman edellisvuotta pienempi, mutta ohitti edellisvuoden helmi- ja maaliskuussa. Huhtikuusta syyskuuhun liikevaihto on kuitenkin ollut edellisvuotta alemmalla tasolla. Suurimmat pudotukset ajoittuivat jälleen huhti- ja toukokuulle. Liikevaihtotietoja on tällä hetkellä luotettavasti saatavilla vasta syyskuun alkuun.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi