Suurista kaupungeista jyrkin pudotus huhtikuun palkkasummassa Kouvolassa, Vaasassa ja Helsingissä

June 4, 2020

Helsinki GSE:n tilannehuoneen raportissa käsitellään tällä viikolla palkkasumman kehitystä tulorekisteritietojen perusteella koko maassa ja suurimmissa kaupungeissa sekä yritysten liikevaihdon muutosta toimialoittain, maakunnittain ja yrityskokoluokittain.

Vuoden 2019 alussa toimintansa aloittanut tulorekisteri mahdollistaa suomalaisten tulokehityksen seurannan verrattain lyhyellä viiveellä. Sen avulla voidaan muodostaa kansainvälisestikin poikkeuksellisen ajantasainen tilannekuva palkkatulojen kehityksestä.

Liikevaihtotarkasteluun on sisällytetty vain ne yritykset, joilla ALV-rekisteristä ja Tilastokeskuksen suhdannetilastosta laskettu liikevaihto on riittävän saman kokoinen ja joilla liikevaihto on positiivinen vuonna 2019.


Voit käydä katsomassa nauhoitetun webinaarin täältä


Palkkasumman kehitys Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa

  • Tulorekisterin ansiosta palkkasumman kehitys on nyt luotettavasti selvillä toukokuun 1. puoliskoon asti. Seuraavassa kuvassa on esitetty palkkasumman kehitys puolikuukausittain tänä ja viime vuonna.  Palkkasumman tarkkailu puolikuukausitasolla on mielekästä, koska valtaosa palkoista maksetaan kuukauden puolivälissä ja lopussa. Vertailu viime vuoden vastaavaan aikaan paljastaa, että palkkasumma toukokuun 1. puoliskolla – kuvion periodi 5 (1) – oli lähes tarkalleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toukokuun 2. puoliskon palkkasumma ei vielä ole selvillä, koska suuri osa sitä koskevista tuloilmoituksista ei ole vielä saapunut. Ennen kuin toukokuun kokonaispalkkasummasta kannattaa tehdä vahvoja johtopäätöksiä on hyvä huomata, että palkkasumman jakautuminen voi vaihdella vuosien välillä: maaliskuun palkkasumma oli tänä vuonna samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta sen jakautuminen kuukauden puoliskojen välillä oli tänä vuonna hyvin erilainen. Huhtikuun yhteenlaskettu palkkasumma sen sijaan oli 5% alhaisempi kuin vuonna 2019.
  • Edellisen kuvion palkkasummasta oli poistettu lomarahat ja lomakorvaukset. Niiden sisällyttäminen antaisi liian optimistisen kuvan tavallista enemmän irtisanomisia sisältävästä ajanjaksosta, koska irtisanotut saavat kertaluontoisena heille kertyneitä lomarahoja. Toisaalta aiottua aimmin pidetyt lomat voivat myös näkyä poikkeuksellisen korkeina lomatuloina, minkä voi odottaa näkyvän aiempaa pienempinä tuloina kesälomakauden aikana. (Tilannehuoneen käytössä ei ole aineistoja, joista selviäisivät  työtunnit tai lomien pitäminen). Seuraavasta kuvioista näkyy, että lomarahojen ja lomakorvausten osuus palkkasummasta on kasvanut koronakriisin aikana enemmän kuin mitä viime vuoden tavanomainen kausivaihtelu antaisi odottaa.
  • Alla näytetään huhtikuun palkkasumman muutos vuodesta 2019 vuoteen 2020 kahdessakymmenessä suurimmassa kaupungissa. Palkkasumma laski eniten eli yli 8 prosenttia Kouvolassa ja yli 7 prosenttia Vaasassa ja Helsingissä. Vähiten palkkasumma laski puolestaan Jyväskylässä.

Liikevaihdon muutos toimialoittain, maakunnittain ja yrityskokoluokittain

  • Maaliskuun 2020 ALV-ilmoitusten perusteella toimialoittainen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski eniten Majoitus- ja ravintola-alalla – noin 40%, kun vertailukohtana on tammi-helmikuu 2020 ja mukaan otetaan ne yritykset, joilla saadaan ALV-rekisterin ja suhdannetilaston tiedoista laskettuna sama liikevaihto vuodelle 2019. Myös eri palvelualoilla on suurta prosentuaalista laskua. Myös euromääräisesti lasku on suurinta Majoitus- ja ravintola-alalla. Toimialatason liikevaihto on kasvanut useilla toimialoilla, kun verrataan maaliskuuta 2020 maaliskuuhun 2019.
  • Maakunnista prosentuaaliset pudotukset liikevaihdossa olivat maaliskuun 2019 ja maaliskuun 2020 välillä Lapissa ja Ahvenanmaalla. Euromääräisesti laskua oli eniten Uudellamaalla.
  • Yrityskokoluokittain yhteenlaskettua liikevaihtoa tarkasteltaessa on muutos negatiivinen pienimmillä, 1-5 henkeä työllistävillä, yrityksillä maaliskuuta 2020 maaliskuuhun 2019 verrattaessa. Pientä laskua on myös pienissä, 6 – 10 hengen yrityksissä, sen sijaan keskisuurten 11-250 hengen yritysten liikevaihto on kasvanut maaliskuuhun 2019 verrattaessa. Suuryritysten kohdalla tuloksissa on vielä liikevaihtoraportointiin liittyvää epävarmuutta, joten raportoituihin muutoksiin tulee suhtautua varauksella.
  • Tarkempi, regressioanalyysiin perustuva yritys- ja kuukausitason tarkastelu vuosien 2019 ja 2020 aineistolla osoittaa, että eniten maaliskuussa 2020 kärsineitä aloja olivat Majoitus- ja ravintola-ala, jossa vertailukelpoinen muutos on lähes 40%, sekä Virkistyspalvelut – toimiala, jossa laskua oli noin 30% ja Muut palvelut, jonka koronakriisistä johtuva liikevaihdon lasku oli hieman alle 20%. Vaikka lienee todennäköistä, että suurin osa tästä vaikutuksesta on koronasta johtuvaa, voi siihen olla muitakin syitä. Tähän viittaa esimerkiksi se, useille toimialoille arvio koronan vaikutuksista on positiivinen. Tällaisia ovat esimerkiksi suurista toimialoista Kauppa ja Teollisuus.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi