Lomautettujen määrä jatkanut voimakasta kasvuaan

May 14, 2020

Tämän viikon Helsinki GSE:n tilannehuoneen raportissa käsitellään irtisanomisten ja lomautusten määrän kehitystä yksilö- ja yritystasolla, Business Finlandin tukimyöntöjä, koronakriisin toimialakohtaista ja alueellista jakautumista sekä sitä, miten kriisi näkyy yritysten veroveloissa ja maksujärjestelyissä. Tarkastelujakso ulottuu tällä hetkellä toukokuun alkupäiviin saakka.

Vertailujaksona käytetään useissa kuvioissa vuotta 2019 ja joissakin kuvioissa tammi-helmikuuta 2020. Taustatiedot kuvioille on kerätty Tilastokeskuksen rekistereistä. Taustatiedot ovat uusimmat Tilastokeskuksessa saatavilla olevat, muuttujasta riippuen vuodelta 2017 tai 2018.

Alkaneet työttömyys- ja lomautusjaksot

  • Ensimmäinen kuva näyttää alkaneiden työttömyys- ja lomautusjaksojen lukumäärän päivätasolla vuosille 2019 ja 2020. Kuvia vertailemalla havaitaan, että alkaneiden työttömyysjaksojen määrässä on maltillista kasvua verrattuna vuoteen 2019. Alkaneiden lomautusten määrä puolestaan jatkaa voimakasta kasvuaan vuoteen 2019 verrattuna. 
  • Seuraava kuvio kertoo alkaneiden työttömyys- ja lomautusjaksojen päivittäisen lukumäärän 31 päivän liukuvan keskiarvon vuosina 2019 ja 2020. Kuviosta havaitaan, että korkein piikki sekä irtisanomis- että lomautustahdissa saavutettiin maaliskuun puolivälin ja huhtikuun puolivälin välisenä aikana, jolloin työttömäksi jäi keskimäärin yli 500 ihmistä enemmän päivässä kuin viime vuonna ja lomautetuksi joutui miltei 5 000 enemmän päivässä kuin viime vuonna. Vielä huhtikuun alkupuolen ja toukokuun alkupuolen välisenä aikanakin lomautustahti on ollut yli 3 000 ihmistä päivässä.
  • Alla oleva kuvio näyttää alkaneiden irtisanottujen ja lomautettujen yhteenlasketut ansiotulot vuoden alusta laskettuna vuosina 2019 ja 2020 miljoonina euroina kuukaudessa (vuoden 2018 tulojen perusteella). Kuviosta voidaan lukea, että lomautusten vuoksi ”laskennallisesti menetettyjä” ”income-at-risk” ansiotuloja on kertynyt maaliskuun puolenvälin jälkeen 500 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019.
  • Alkaneiden työttömyysjaksojen vuoksi ”menetetty ansiotulo” (sininen käyrä) ei merkittävästi poikkea vuoden takaisesta. Huhtikuun alun jälkeen käyrässä on kuitenkin nähtävissä jyrkkenemistä, ja kumulatiivinen menetetty ansiotulo on ylittänyt viime vuoden tason (alkuvuosi oli ennen koronakriisin alkua tässä suhteessa hieman viime vuotta valoisampi)

Lomauttaneiden ja irtisanoneiden yritysten määrän kehitys

  • Seuraavissa kuvioissa keskitytään lomauttaneiden ja irtisanoneiden yritysten määrän kehitykseen. Ensimmäinen kuvio näyttää punaisella lomauttaneiden yritysten osuuden kaikista tietyn toimialan yrityksistä 1.3.2020 alkaen ja vertailukohtana sinisellä lomauttaneiden yritysten osuuden tammikuun alusta helmikuun loppuun. Kuviosta nähdään muun muassa, että joillakin toimialoilla kasvu lomauttaneiden yritysten osuudessa painottuu maaliskuulle (esimerkiksi Mara), kun taas tietyillä toimialoilla lomauttaneiden yritysten osuus on kasvanut enemmän huhtikuussa (esimerkiksi Viestintä). Alempi kuvio näyttää vastaavasti irtisanomisten kehittymisen. Myös irtisanomisten osalta maalis-toukokuu on synkempi kuin tammi-helmikuu, mutta vähäisemmässä määrin kuin lomautusten osalta.

  • Alla olevissa kuvioissa keskitytään kasvuun lomauttaneiden yritysten osuuksissa toukokuun alussa verrattuna maalis-huhtikuuhun. Niistä nähdään, että kasvu on ollut voimakkainta eri aloilla, mitä tulee lomautuksiin yhtäältä ja irtisanomisiin toisaalta. Samaten, ymmärrettävästi, suurimman kasvun alat ovat niitä, joilla lomautukset ja irtisanomiset ovat olleet kohtuullisen vähäisiä maalis-huhtikuussa.

  • Alla on sama tarkastelu maakunnittain. Lappi ja Uusimaa erottuvat irtisanomisissa, mutta sekä lomautuksia että irtisanomisia on kaikissa maakunnissa enemmän maalis-toukokuussa kuin tammi-helmikuussa.

  • Kasvu on ollut voimakkainta Pohjanmaalla ja Uusimaalla lomautuksissa ja Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla irtisanomisissa.

  • Alla olevissa kuvioissa tarkastellaan lomauttaneiden ja irtisanoneiden yritysten osuutta yrityskokoluokittain. Kuvioista havaitaan, että lomauttaneiden ja irtisanoneiden yritysten osuus on sitä suurempi, mitä suuremmista yrityksistä on kyse.

  • Kasvu on kuitenkin ollut selvästi suurempaa maalis-huhtikuusta toukokuuhun keskikokoisissa yrityksissä lomautusten sekä irtisanomisten osalta.

Business Finlandin tukimyöntöjen kehitys

  • Viestintä-ala on se, jonka yrityksistä suurin osuus on saanut Business Finlandin tukea. Kasvu on kuitenkin ollut suurinta Energia-alalla.

  • Kun tukien hakemista tarkastellaan maakunnittain, Uusimaa erottuu selvästi määrissä ja Keski-Pohjanmaa toukokuun kasvuluvuissa.

  • Kokoluokittain tarkasteltuna tukea on mennyt eniten keskisuurille 26 – 250 henkeä työllistäville yrityksille, mutta toukokuussa kasvua on ollut eniten pienempien, 6 – 25 henkeä työllistävien yritysten kohdalla.

Onko kriisi ollut enemmän toimiala- vai aluevetoinen?

  • Aiemmissa tilannehuoneen julkaisuissa on esitelty toimiala- ja maakuntakohtaisia lukuja kriisin vaikutuksista. Regressioanalyysi mahdollistaa useiden asioiden huomioimisen samanaikaisesti, jolloin voidaan tarkastella haluttua kysymystä pitäen muut tekijät vakioituina. Seuraavaksi esiteltävät luvut ottavat huomioon toimialan (pääluokka tai 2-nrotaso), alueen (maakunta tai kunta) sekä yrityksen koon henkilökunnan määrällä mitattuna
  • Verrokkina kuvioissa on joko Uusimaa tai Kaupan ala. Raportoitavat luvut kertovat esim. kuinka erilainen lomautus-todennäköisyys Lapin maakunnassa verrattuna samankokoiseen samalla toimialalla Uudenmaan maakunnassa toimivaan yritykseen.
  • Kuvioissa esitetään
    • sinisellä pisteellä  “piste-estimaatti” eli todennäköisin eron suuruus
    • sinisellä vaakasuoralla viivalla “ 95%:n luottamusväli” eli ne arvot, joiden sisällä todellinen luku on 95%:n varmuudella
    • Jos vaakasuora sininen viiva leikkaa pystysuoran punaisen viivan, emme havaitse “tilastollisesti merkitsevää” eroa kyseisessä maakunnassa toimivan ja Uudellamaalla toimivan samankokoisen yrityksen välillä.
  • Alla olevassa kuviossa näytetään todennäköisyys sille, että yritys on lomauttanut vähintään yhden työntekijän aikavälillä 1.3.-7.5.2020 verrattuna Uudenmaan maakuntaan, jossa lomautustodennäköisyys on vajaat 15 prosenttia. Kuviosta nähdään, että suuressa osassa maakuntia lomautustodennäköisyys ei poikkea tilastollisesti merkittävästi Uudestamaasta. Selkeimmin Uuttamaata alhaisempi lomautustodennäköisyys on ollut Kanta-Hämeessä ja Pohjanmaalla, kun taas ainoastaan Lapissa lomautustodennäköisyys on ollut Uuttamaata korkeampi
  • Sama vertailu lomautustodennäköisyyksissä verrattuna Kaupan toimialan lomautustodennäköisyyteen (18,28%) osoittaa, että lomautustodennäköisyyksissä on suurempia eroja eri toimialojen kuin eri maakuntien välillä. Esimerkiksi Energia-toimialalla lomautustodennäköisyys on ollut lähellä nollaa, kun taas Majoitus ja Ravintolat –toimialan lomautustodennäköisyys on ollut yli kaksinkertainen Kaupan toimialaan verrattuna.
  • Alla vertaillaan maakunnittain todennäköisyyttä sille, että yritys on hakenut Business Finlandin tukea, jälleen verrattuna Uudenmaan todennäköisyyteen (13,45%). Kuviosta havaitaan, että lähes kaikissa maakunnissa Business Finlandin tukea on haettu harvemmin kuin Uudellamaalla. Erityisesti Ahvenanmaalla tuen hakeminen on ollut poikkeavan harvinaista.
  • toimialakohtainen vertailu todennäköisyydessä hakea Business Finlandin tukea näyttää jälleen suurempaa hajontaa kuin maakuntakohtainen vertailu. Muun muassa Energia-, Maa- ja mestätalous- sekä Rahoitus-toimialoilla tuen hakemistodennäköisyys on ollut selvästi Kaupan toimialaa (12,11%) alhaisempi. Virkistyspalveluissa, Majoitus ja ravintolat –toimialalla sekä Viestinnän toimialalla tukea on haettu ahkerimmin.

   Näkyykö kriisi yritysten veroveloissa ja maksujärjestelyissä?

  • Alla olevassa kuviossa näytetään yritysten verovelan määrä miljoonissa euroissa. Kuten kuviosta näkyy, velan määrä vaihtelee kuukauden sisällä. Näyttää kuitenkin siltä, että huhtikuun lopussa velka on jonkin verran kasvanut – aikaisempi kuukauden korkein arvo (tammikuussa) on luokkaa 2.3 miljardia euroa, huhtikuun lopun piikki on lähes 2.5 miljardia euroa.
  • Alla olevassa kuviossa näytetään niiden yritysten lukumäärä viikoittain, joilla on yli 1 000 euroa verovelkaa. Verovelkaisten yritysten lukumäärä on alkuvuoden pysynyt varsin tasaisesti noin 45 000 ja noin 50 000 yrityksen välillä, kasvua yritysten määrässä ei ole nähtävissä koronakriisin alkamisen jälkeen.
  • Verohallinnolle tulleissa uusissa maksujärjestelypyynnöissä sen sijaan nähdään selkeä piikki viikolla 13 (23.3.-29.3.2020) verrattuna sitä edeltäneisiin viikkoihin, jolloin verohallinnolle saapui yli 3 500 maksujärjestelypyyntöä. Tämän jälkeen maksujärjestelypyyntöjen määrä viikossa on kuitenkin laskenut, ja viikolla 19 (4.-10.5.2020) niitä kirjattiin enää alle 500.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi