Tilannehuoneen Uusimaa-raportti

April 8, 2021

Koranaepidemian aikana on paljastanut, että kunnilla ei monesti ole tarkkaa käsitystä esimerkiksi kunnan palkkasumman ajantasaisesta kehityksestä. Säännöllisesti julkaistavassa Tilannehuoneen Uusimaa-raportissa tarjotaan Uudellemaalle ja Uudenmaan kunnille ajantasaista tietoa koronan vaikutuksista niiden talouteen. Hanke toimii laajemminkin kokeiluna kuntien datan saatavuuteen ja hyödyntämiseen päätöksenteossa.

Raportti jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään koko Uudenmaan tilannetta ja verrataan sitä muun Suomen tilanteeseen. Tämä osa jakautuu edelleen työmarkkinoita, kotitalouksien hakemia Kelan etuuksia, yrityksien toimintaa sekä tartuntoja koskeviin lukuihin. Toisessa osassa esitetään tärkeimmät vastaavat kuvaajat kullekin kunnalle erikseen. Raporttia tullaan päivittämään ja kehittämään säännöllisesti kevään aikana.

Raportti pitää sisällään paljon materiaalia ja se on kokonaisuudessaan ladattavissa Helsinki GSE:n Covid19 Data & Graph Vault:sta. Tässä raportoidaan vain murto-osa tuloksista.

Työmarkkinat

Työmarkkinat – palkkasumma

Palkkasummakuvaajia tarkastellessa on hyvä pitää mielessä, että tietoja ladataan Tulorekisteriin vaihtelevalla viiveellä, joten luvut saattavat aina hieman muuttua jälkikäteen. Edellisessä raportissa jo esitetyt luvut helmikuulle ovat hieman muuttuneet ja niitä voidaan nyt pitää lopullisina.

Seuraava kuvio esittää kuukausittaisen palkkasumman vuosina 2019, 2020, ja 2021 tulorekisterin pohjalta Uudellamaalla. Vuosi 2020 aloitettiin vuotta 2019 korkeamalla tasolla, mutta huhtikuusta eteenpäin palkkasumma oli muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vuotta 2019 matalammalla tasolla, suurimman pudotuksen ajoittuessa toukokuuhun. Tammikuun 2021 palkkasumma näyttää olevan selvästi vuoden 2020 tasoa alempana, mutta helmikuussa 2021 palkkasumma on noussut 2020 tasolle.

Absoluuttisen muutoksen kehitys ei kerro paljoakaan, jos ei ole vertailukohtaa. Seuraavassa kuviossa esitetään palkkasumman suhteellinen muutos kuukausittain 2019-2020 Suomen ja Uudenmaan osalta. Vertailtaessa koko Suomeen nähdään kuinka 2020 alkoi hyvin Uudellamaalla ja kevään ja kesän osalta ero Suomeen oli pieni. Syksy ja loppuvuosi kuitenkin näyttävät kurittaneen Uuttamaata selkeämmin. On kuitenkin hyvä huomioida, että Uudellamaallakin joulukuussa päästiin käytännössä samoihin lukemiin palkkasumman osalta kuin vuonna 2019. Alkuvuonna Uudenmaan ja muun Suomen palkkasumma ovat nousseet lähes käsikädessä ja ovat vajaa 4% korkeammalla tasolla kuin vuonna 2019 helmikuussa.

Seuraavassa kuviossa esitetään Uudenmaan kuntien palkkasumman muutosta helmikuussa 2021 suhteessa helmikuuhun 2019. Suurimmassa osassa kuntia palkkasumma on noussut helmikuussa. Lapinjärvessä ja Hangossa palkkasumman kehitys poikkeaa selvästi muusta Uudestamaasta.

Muun Suomen kuvaaja on hyvin saman näköinen, eli pudotukset ovat enimmäkseen pieniä ja niitä ei kovin montaa mahdu mukaan. Nousuja on enemmän ja ne ovat laskuja suurempia. Oulussa helmikuun palkkasumma on noussut 8% suhteessa 2019 helmikuuhun ja erottuu täten selkeästi muista kunnista.

Seuraavassa kuviossa esitetään palkkasumman helmikuun 2021 muutosta suhteessa helmikuuhun 2019 toimialoittain Uudellamaalla ja Suomessa. Etätyöt ja odotus rajoituksista palvelualoilla varmasti omalta osaltaan selittävät palvelualojen ja palkkasummien laskua jo helmikuussa. Suurimmat erot Uudenmaan ja muun Suomen palkkasumman kehityksessä toimialoittain nähdään majoitus- ja ravintola-alalla sekä logistiikassa. Palvelualojen rakenne ja keskittyminen, etenkin majoitus- ja ravintola-alan, Uudellemaalle saattaa selittää osin selkeää eroa Uudenmaan ja muun Suomen välillä. Nämä ovat toki suhteellisia vuosimuutoksia eivätkä kerro mitään toimialan koosta. Myös Uudellamaalla kauppa ja teollisuus ovat suurimmat toimialat.

Työmarkkinat – Työllisyys

Tässä osiossa esitellään työllisyyskuvaajia. Näissäkin olemme hyödyntäneet tulorekisteriä ja määrittelemme työllisen palkansaannin mukaan. Tässä esittämämme kuviot käyttävät määritelmää saanut palkkaa vähintään 1000€ havaintokuukautena.

Alla oleva kuvio esittää työllisten määrää päivätasolla vuosina 2019, 2020 ja 2021. Tästä on nähtävillä, että kriisin alun jälkeen työllisten määrä jäi jälkeen vuoden 2019 työllisyydestä järjesteän koko vuoden ajan. Loppuvuoden 2020 lievä pudotus näyttäisi tasaantuneen alkuvuonna 2021, mutta työllisyys jatkaa selkeästi alemmalla tasolla kuin alkuvuosina 2019 tai 2020. Helmikuun lopussa on nähtävistä pientä negatiivistä kehitystä.

Sama on nähtävissä seuraavassa kuviossa, jossa esitetään suhteellinen muutos vuosille 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 Uudellemaalle ja Suomelle. Kuviosta näkyy, että Uusimaa jäi yli 4% vuoden 2019 työllisyydestä loppuvuonna 2020 ja Suomi reilut 2%. Vuoden 2021 alku näyttäytyi paremmalta verrattuna alkuvuoteen 2019 kuin 2020 loppu, mutta maaliskuulle tultaessa ero on uudestaan kasvanut yli 4%. Enimmäkseen tämä kuitenkin johtuu positiivisesta kehityksestä vuonna 2019 kuin selkeästi huonontuneesta työllisyydestä vuoden 2021 aikana, poislukien helmikuun loppu.

Työmarkkinat – jaksot

Seuraavissa kuvioissa tarkastellaan helmikuussa alkaneita työttömyys- ja lomautusjaksoja Uudellamaalla ja muualla Suomessa osuutena helmikuun 2019 työvoimasta. Selkein ero näkyy virkistyspalveluissa, joissa muualla Suomessa noin prosentti joutui työttömyyden tai lomautuksen uhriksi helmikuussa vs. lähes 4% Uudellamaalla. Toisaalta muualla Suomessa maa- ja metsätalouden huono helmikuu vuonna 2020 ei näytä toistuneen tänä vuonna.

Yritykset – liikevaihto

Alla oleva kuvio esittää liikevaihdon kehitystä jaettuna päätoimialoille. Muut palvelut tarkoittavat palveluita pl. kauppa. Tämä kuvio on vain Uudellemaalle ja siinä nähdään kuinka suurimmat pudotukset liikevaihdon osalta, on nähty etenkin palveluiden ja teollisuuden aloilla. Syksy ja loppuvuosi 2020 sujui etenkin rakentamisen ja teollisuuden osalta volatiilisti. Joulukuussa kauppa ylsi parempaan liikevaihtoon kuin vuonna 2019 ja muut päätoimialat jäivät siitä noin 5%.

Terveys – koronatartunnat

Seuraavat kuvat esittävät koronatartuntojen osuuksia kyseessä olevan väestöryhmän mukaan. Eli ensimmäisessä kuvassa näytetään koronatartuntojen osuus maakunnan väestöstä ja toisessa koronatartuntojen osuus eri ammattiryhmissä. Ensimmäinen kuva pitää sisällään koko korona-ajan ja toisessa kuvassa aikaperiodit on eritelty syksyyn 2020 (juhannuksesta eteenpäin) ja kevääseen 2021 (viikon 12 puoliväliin).

Tartunnat ovat keskittyneet Uudellemaalle selkeästi muuta maata vahvemmin, mutta toisaalta Uusimaakaan ei ole homogeeninen vaan pääkaupunkiseutu näyttäytyy omana klusterinaan tartunnoissa. Rakennusteollisuudessa työskentelevät ovat suuremmassa riskissä muihin nähden niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Uudellamaalla, mutta muuten eroja alueiden välillä on jonkin verran. Esimerkiksi sanomalehtien jakajilla ja läheteillä tartuntariskit ovat muualla Uudellamaalla selkeästi alemmalla pienemmät moniin muihin ammatteihin toisin kuin pääkaupunkiseudulla.

Uudenmaan kunnat

Työmarkkinat – Palkkasumma

Raportin toinen osio käsittelee Uudenmaan kuntia ja suhteuttaa niiden kehitystä Uudenmaan kehitykseen. Iso osa kuvioista tehdään myös kunnille, mutta tietosuojasyistä jossain kunnissa saatetaan nähdä puuttuvia tietoja.

Tässä esimerkkeinä Vantaan ja Hyvinkään palkkasummien kehitykset suhteessa vuoden 2019 kehitykseen. Vantaalla palkkasumma on jäänyt muun Uudenmaan kehityksestä huhtikuusta 2020 lähtien ja ero on kasvanut vuoden 2021 alussa. Silti myös Vantaalla palkkasummat ovat korkeammalla tasolla vuonna 2021 kuin vuonna 2019.

Hyvinkäällä kehitys on ollut vaihtelevampaa ja vuoden 2021 alussa Hyvinkää on kirinyt palkkasumman kehityksessä muun Uudenmaan tasolle.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi