Tilannehuoneen Uusimaa-raportti

May 6, 2021

Koranaepidemian aikana on paljastanut, että kunnilla ei monesti ole tarkkaa käsitystä esimerkiksi kunnan palkkasumman ajantasaisesta kehityksestä. Säännöllisesti julkaistavassa Tilannehuoneen Uusimaa-raportissa tarjotaan Uudellemaalle ja Uudenmaan kunnille ajantasaista tietoa koronan vaikutuksista niiden talouteen. Hanke toimii laajemminkin kokeiluna kuntien datan saatavuuteen ja hyödyntämiseen päätöksenteossa.

Raportti jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään koko Uudenmaan tilannetta ja verrataan sitä muun Suomen tilanteeseen. Tämä osa jakautuu edelleen työmarkkinoita, kotitalouksien hakemia Kelan etuuksia, yrityksien toimintaa sekä tartuntoja koskeviin lukuihin. Toisessa osassa esitetään tärkeimmät vastaavat kuvaajat kullekin kunnalle erikseen. Raporttia tullaan päivittämään ja kehittämään säännöllisesti kevään aikana.

Raportti pitää sisällään paljon materiaalia ja se on kokonaisuudessaan ladattavissa Helsinki GSE:n Covid19 Data & Graph Vault:sta. Tässä raportoidaan vain murto-osa tuloksista.

Työmarkkinat

Työmarkkinat – palkkasumma

Palkkasummakuvaajia tarkastellessa on hyvä pitää mielessä, että tietoja ladataan Tulorekisteriin vaihtelevalla viiveellä, joten luvut saattavat aina hieman muuttua jälkikäteen. Maaliskuun lukuja voidaan pitää jo käytännössä lopullisina

Seuraava kuvio esittää kuukausittaisen palkkasumman vuosina 2019, 2020, ja 2021 tulorekisterin pohjalta Uudellamaalla. Vuosi 2020 aloitettiin vuotta 2019 korkeamalla tasolla, mutta huhtikuusta eteenpäin palkkasumma oli muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vuotta 2019 matalammalla tasolla, suurimman pudotuksen ajoittuessa toukokuuhun. Tammikuun 2021 palkkasumma näyttää olevan selvästi vuoden 2020 tasoa alempana, mutta helmikuussa 2021 palkkasumma on noussut 2020 tasolle. Samankaltainen kehitys on jatkunut maaliskuussa eli palkkasumma on noin 2020 tasolla ja korkeammalla kuin vuonna 2019.

Absoluuttisen muutoksen kehitys ei kerro paljoakaan, jos ei ole vertailukohtaa. Seuraavassa kuviossa esitetään palkkasumman suhteellinen muutos kuukausittain 2019-2020 Suomen ja Uudenmaan osalta. Vertailtaessa koko Suomeen nähdään kuinka 2020 alkoi hyvin Uudellamaalla ja kevään ja kesän osalta ero Suomeen oli pieni. Syksy ja loppuvuosi kuitenkin näyttävät kurittaneen Uuttamaata selkeämmin. On kuitenkin hyvä huomioida, että Uudellamaallakin joulukuussa päästiin käytännössä samoihin lukemiin palkkasumman osalta kuin vuonna 2019. Alkuvuonna Uudenmaan ja muun Suomen palkkasumma ovat nousseet lähes käsikädessä ja ovat vajaa 4% korkeammalla tasolla kuin vuonna 2019 helmikuussa. Maaliskuussa 2021 eroa Uudenmaan ja muun Suomen välillä ei käytännössä ole ja ero vuoden 2019 maaliskuuhun on reilun 2% luokkaa.

Seuraavassa kuviossa esitetään Uudenmaan kuntien palkkasumman muutosta maaliskuussa 2021 suhteessa maaliskuuhun 2019. Verrattuna helmikuuhun, listalla on nyt enemmän kahtia jakoa. Lapinjärven ja Hangon palkkasumman negatiivinen kehitys on saanut rinnalleen Loviisan, Pukkilan Myrskylän, Porvoon ja muita.

Muun Suomen osalta kehitys on ollut samansuuntainen, mutta ei yhtä vahva sillä listalle mahtuu edelleen enemmän nousijoita kuin laskijoita ja ainakin nousut ovat suurempia kuin Uudellamaalla. Vaasassa maaliskuun palkkasumma on noussut reilut 13% suhteessa 2019 maaliskuuhun ja Vaasan naapurissa Mustasaaressakin on nousua reilu 9%.

Seuraavassa kuviossa esitetään maaliskuun 2021 palkkasumman muutosta suhteessa maaliskuuhun 2019 toimialoittain Uudellamaalla ja Suomessa. Verrattuna edelliseen kuukauteen erot ovat kärjistyneet, eli sekä nousut, että laskut ovat suurempia. Suurimmat negatiiviset erot Uudenmaan ja muun Suomen palkkasumman kehityksessä toimialoittain nähdään majoitus- ja ravintola-alalla sekä logistiikassa. Palvelualojen rakenne ja keskittyminen, etenkin majoitus- ja ravintola-alan, Uudellemaalle saattaa selittää osin selkeää eroa Uudenmaan ja muun Suomen välillä. Toisaalta teollisuudessa on erittäin suuri positiivinen ero Uudenmaan ja muun Suomen välillä. Nämä ovat toki suhteellisia vuosimuutoksia eivätkä kerro mitään toimialan koosta. Myös Uudellamaalla kauppa ja teollisuus ovat suurimmat toimialat.

Työmarkkinat – Työllisyys

Tässä osiossa esitellään työllisyyskuvaajia. Näissäkin olemme hyödyntäneet tulorekisteriä ja määrittelemme työllisen palkansaannin mukaan. Tässä esittämämme kuviot käyttävät määritelmää saanut palkkaa vähintään 1000€ havaintokuukautena.

Alla oleva kuvio esittää työllisten määrää päivätasolla vuosina 2019, 2020 ja 2021. Tästä on nähtävillä, että kriisin alun jälkeen työllisten määrä jäi jälkeen vuoden 2019 työllisyydestä järjesteän koko vuoden ajan. Loppuvuoden 2020 lievä pudotus näyttäisi tasaantuneen alkuvuonna 2021, mutta työllisyys jatkaa selkeästi alemmalla tasolla kuin alkuvuosina 2019 tai 2020. Helmikuun lopussa on nähtävistä pientä negatiivistä kehitystä.

Sama on nähtävissä seuraavassa kuviossa, jossa esitetään suhteellinen muutos vuosille 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 Uudellemaalle ja Suomelle. Kuviosta näkyy, että Uusimaa jäi yli 4% vuoden 2019 työllisyydestä loppuvuonna 2020 ja Suomi reilut 2%. Vuoden 2021 alku näyttäytyi paremmalta verrattuna alkuvuoteen 2019 kuin 2020 loppu. Maaliskuun luvut ovat myös tarkentuneet ja aikasempana kertana raportoitu negatiivinen kehitys on korjautunut tasaiseksi muuttumattomuudeksi. Eli maaliskuussa 2021 Uudellamaalla ollaan oltu noin 3% alle 2019 maaliskuun työllisyyden.

Työmarkkinat – jaksot

Seuraavissa kuvioissa tarkastellaan maaliskuussa alkaneita työttömyys- ja lomautusjaksoja Uudellamaalla ja muualla Suomessa osuutena maaliskuun 2019 työvoimasta. Vuoden 2020 maaliskuu sotkee hieman kuvan skaalaa, sillä majoitus- ja ravintola-alalla nähtiin silloin Uudellamaalla reilun 30% ja muualla Suomessa lähes 50% lomautusmääriä. Menneessä 2021 maaliskuussa luvut ovat koholla, mutta maltillisempia eli noin 15% Uudellamaalla ja noin 25% muualla Suomessa. Muilla aloilla myös ollaan pääsosin alle 2020 luvuista, mutta jonkinverran 2019 lukuja korkeammalla.

Yritykset – liikevaihto

Alla oleva kuvio esittää liikevaihdon kehitystä jaettuna päätoimialoille. Muut palvelut tarkoittavat palveluita pl. kauppa. Tämä kuvio on vain Uudellemaalle ja siinä nähdään kuinka suurimmat pudotukset liikevaihdon osalta, on nähty etenkin palveluiden ja teollisuuden aloilla. Syksy ja loppuvuosi 2020 sujui etenkin rakentamisen ja teollisuuden osalta volatiilisti. Joulukuussa kauppa ylsi parempaan liikevaihtoon kuin vuonna 2019 ja muut päätoimialat jäivät siitä noin 5%.

Terveys – koronatartunnat

Seuraavat kuvat esittävät koronatartuntojen osuuksia kyseessä olevan väestöryhmän mukaan. Eli ensimmäisessä kuvassa näytetään koronatartuntojen osuus maakunnan väestöstä ja toisessa koronatartuntojen osuus eri ammattiryhmissä. Ensimmäinen kuva pitää sisällään koko korona-ajan ja toisessa kuvassa aikaperiodit on eritelty syksyyn 2020 (juhannuksesta eteenpäin) ja kevääseen 2021 (viikon 15 puoliväliin).

Tartunnat ovat keskittyneet Uudellemaalle muuta maata vahvemmin, mutta toisaalta Uusimaakaan ei ole homogeeninen vaan pääkaupunkiseutu näyttäytyy omana klusterinaan tartunnoissa. Toisaalta pienemmissäkin kunnissa Uudellamaalla on nähty suuria tartuntaketjuja ja jossain ollaan osuutena väestöstä lähes samoissa tartuntalukemissa kuin pk-seudun kunnissa. Rakennusteollisuudessa työskentelevät ovat suuremmassa riskissä muihin nähden niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Uudellamaalla, mutta muuten eroja alueiden välillä on jonkin verran. Esimerkiksi sanomalehtien jakajilla ja läheteillä tartuntariskit ovat muualla Uudellamaalla selkeästi alemmalla pienemmät moniin muihin ammatteihin toisin kuin pääkaupunkiseudulla.

Uudenmaan kunnat

Työmarkkinat – Palkkasumma

Raportin toinen osio käsittelee Uudenmaan kuntia ja suhteuttaa niiden kehitystä Uudenmaan kehitykseen. Iso osa kuvioista tehdään myös kunnille, mutta tietosuojasyistä jossain kunnissa saatetaan nähdä puuttuvia tietoja/kuvaajia.

Tässä esimerkkeinä Espoon ja Sipoon palkkasummien kehitykset suhteessa vuoden 2019 kehitykseen. Espoossa palkkasumma on kehittynyt hyvin poislukien 2020 kevät. Esimerkiksi helmi-maaliskuussa 2021 Espoossa palkkasumma on ollut noin 5-6% korkeammalla kuin vastaavina aikoina vuonna 2019.

Hyvinkäällä kehitys on seurannut tarkemmin Uudenmaan yleistä kehitystä palkkasumman suhteen ja vuosi 2020 näyttäytyy enimmäkseen negatiivisena kehityksenä. Vuoden 2020 loppussa kehitys on positiivisempaan suuntaa ja sama kehitys jatkuu 2021 alussa lähtien kuitenkin selkeään laskuun helmikuun jälkeen.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi