Tilannehuoneen raportti: Etäopetuksen vaikutus koronatartuntoihin – Alustavia tuloksia

March 12, 2021

Tiivistelmä

Tutkimusraportissa tarkastellaan koronavirustartuntoja 16-18-vuotiailla nuorilla sekä selvitetään toisen asteen etäopetuksen yhteyttä koronatartuntoihin. Pyrimme arvioimaan erilaisten vertailuryhmien avulla etäopetuksen yhteyttä 16-18-vuotiaiden sekä heidän perheenjäsenten koronatartuntoihin kunnissa, joissa siirryttiin toisella asteella etäopetukseen marras-joulukuun vaihteessa 2020. Alustavien tulosten mukaan alueittaisen vertailun perusteella ei voida tehdä vahvoja johtopäätöksiä etäopetuksen vaikutuksista, mutta nuorten ja heidän perheenjäsenten koronatartuntojen ilmaantuvuudet ovat laskeneet huomattavasti etäopetuksen sekä muiden samoihin aikoihin toteutettujen rajoitusten jälkeen etäopetukseen siirtyneissä kunnissa. Emme kuitenkaan havaitse etäopetukseen siirtyneissä kunnissa 16-18-vuotiaiden tartuntojen ilmaantuvuuden laskeneen enemmän kuin 13-15-vuotiaiden, jotka eivät olleet etäopetuksen piirissä. Lisäksi 16-18-vuotiaiden nuorten vanhempien tartuntojen ilmaantuvuus on laskenut etäopetukseen siirtyneissä kunnissa samaan tahtiin kuin 13-15-vuotiaiden nuorten vanhempien ilmaantuvuus. Etäopetuksen vaikutusten arviointi vaatii lisätutkimusta, jota jatketaan kevään aikana Tilannehuoneessa.

 Johdanto

Suomi sulki peruskoulut sekä toisen asteen oppilaitokset kahdeksi kuukaudeksi keväällä 2020 COVID-19 pandemian takia. Etäopetukseen siirtymisellä pyrittiin hillitsemään koronavirustartuntojen leviämistä, mutta on epäselvää, kuinka hyvin kyseisellä toimenpiteellä onnistuttiin ehkäisemään tartuntoja. Syksyllä 2020 useissa kunnissa pahenevan koronatilanteen takia siirryttiin toisella asteella taas etäopetukseen. Valitettavasti näidenkään aluekohtaisten toimenpiteiden vaikutuksista ei ole saatavilla kunnollista tutkimustietoa. Kysymys etäopetuksen yhteydestä koronatartuntoihin on hyvin ajankohtainen juuri nyt, koska maaliskuussa 2021 Suomessa siirryttiin vähintään kolmeksi viikoksi etäopetukseen sekä yläkoulujen että toisen asteen osalta. Viime viikkoina monet asiantuntijat ja poliitikot ovat kommentoineet koulujen sulkemisen ja etäopetuksen mahdollisia vaikutuksia mediassa, mutta tutkimusnäyttöä aiheesta on esitetty hämmästyttävän vähän.

Tässä raportissa analysoidaan suomalaisten rekisteriaineistojen avulla toisen asteen etäopetukseen siirtymisen yhteyttä koronavirustartuntoihin Suomessa loppuvuodesta 2020. Peruskoulujen etäopetukseen siirtymisen vaikutusten arviointi keväällä 2020 on haastavampaa, koska peruskouluikäisten koronatartuntojen ja koronatestien määrä oli keväällä hyvin vähäinen ja toisaalta etäopetukseen siirryttiin kaikkialla samanaikaisesti. Lisäksi toisin kuin toisella asteella, peruskoulut ovat muutamia yksittäisiä kouluja ja luokkia lukuun ottamatta olleet lähiopetuksessa koko syksyn. Toisen asteen osalta etäopetuksen arviointia voidaan tehdä luotettavammin nimenomaan syksyn osalta, koska etäopetukseen siirtymisessä on ollut silloin kuntien välillä ajallista ja erityisesti alueellista vaihtelua ja toisaalta kuntien sisällä vaihtelua peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten välillä. Tästä syystä keskitymme raportissa toisen asteen etäopetuksen ja koronatartuntojen yhteyteen.

Etäopetuksen vaikutusta koronatartuntoihin arvioidaan kahdella tavalla: ensimmäinen tapa perustuu alueellisiin ja ajallisiin eroihin etäopetuksen siirtymisen toteuttamisessa ja toinen tapa eri väestöryhmien välisiin eroihin rajoitteiden kohdentumisessa. Tutkimuksessa hyödynnetään tietoja koronatartunnoista THL:n Tartuntatautirekisteristä, Tilastokeskuksen yksilökohtaisia rekisteritietoja (mm. FOLK) sekä Helsinki GSE Tilannehuoneen keräämiä tietoja kuntien lähiopetus-, vuorottelu- (hybridi) ja etäopetuspäätöksistä.

Mielenkiinnon kohteena tässä raportissa ovat tartunnat erityisesti toisen asteen opiskelijoilla tai 16-18-vuotiailla nuorilla sekä heidän perheenjäsenillään ja vanhemmillaan. Käytettävissä olevien aineistojen avulla on mahdollista tarkastella tartuntoja myös opettajilla, mutta valitettavasti emme pysty erottelemaan rekisteritietojen perusteella toisistaan yläkoulujen ja toisen asteen koulujen opettajia. Lisäksi tartuntojen määrä on opettajilla yksittäisissä kunnissa ja tarkasteltavilla alueilla varsin vähäinen, mistä syystä analyysimme keskittyy ensisijaisesti tartuntoihin toisen asteen oppilailla tai 16-18-vuotiailla nuorilla sekä heidän perheenjäsenillään.

Koronatartunnat lapsilla, nuorilla ja opettajilla

Ennen arvioita etäopetuksen yhteydestä koronatartuntoihin esitämme kuvailevampia tunnuslukuja eri koulutustasojen oppilaiden ja opettajien koronavirustartunnoista Suomessa sekä erikseen pääkaupunkiseudulla, jossa tartuntoja on havaittu suhteellisesti paljon enemmän kuin muualla Suomessa.

Alla olevassa kuvaajassa esitetään koronatartuntojen kunkin väestöryhmän kokoon suhteutetut määrät tai prosenttiosuudet alle kouluikäisillä (0-6-vuotiaat) lapsilla, alakouluikäisillä (7-12-vuotiaat), yläkouluikäisillä (13-15-vuotiaat) sekä 16-18-vuotiailla nuorilla. Kuvaajasta nähdään, että tartuntojen väestöryhmittäinen osuus on ollut selvästi suurin vanhimmilla ikäluokilla eli 16-18-vuotiailla varsinkin syksyllä (heinäkuu-joulukuu).

On tärkeää huomata, että keväällä tartuntojen osuus oli verrattain pieni kaikissa ikäluokissa. Tämä voi johtua osaltaan testauksen vähäisyydestä lapsilla ja nuorilla, mutta myös etäopetuksella on voinut olla vaikutusta alhaisiin lukuihin. Kevään tartuntoja olisi hyvä tutkia jatkossa tarkemmin, vaikkakin siihen liittyy tutkimuksellisia haasteita.

Kuvio 1. Lasten ja nuorten tartuntojen osuus ikäluokittain keväällä (tammikuu-kesäkuu) ja syksyllä (heinäkuu-joulukuu)

Seuraavassa kuviossa olemme tarkastelleet tartuntojen väestöryhmittäisiä osuuksia eri ikäisillä lapsilla ja nuorilla suhteessa kunkin ikäluokan kokoon pääkaupunkiseudulla. Syksyllä tartuntojen osuus on huomattavasti suurempi 16-18-vuotiailla verrattuna nuorempiin ikäluokkiin ja erityisesti tämä koskee pääkaupunkiseutua. Kuvioita 1 ja 2 vertaamalla myös nähdään, että pääkaupunkiseudulla koronatartuntojen osuus on ollut noin kaksinkertainen sekä yläkoululaisten että 16-18-vuotiaiden keskuudessa kuin keskimäärin Suomessa.

Kuvio 2. Lasten ja nuorten tartuntojen osuus ikäluokittain pääkaupunkiseudulla keväällä ja syksyllä

Alla olevassa kuvaajassa on esitetty koronatartuntojen osuus eri koulutustasojen opettajilla. Eri koulutustasojen opettajien välillä on melko vähäisiä eroja tartuntojen osuuksissa (ts. tartuntamäärissä suhteessa kyseisen ammattiryhmän kokoon), joskin peruskoulun opettajilla ja lastentarhanopettajilla tartuntoja on havaittu eniten. Valitettavasti käytettävissä olevien aineistojen ja ammattitietojen avulla emme pysty erottelemaan lukioiden ja peruskoulujen yläluokkien opettajia. Lisäksi tarkempien tartuntatietojen esittämistä opettajille rajoittavat pienet absoluuttiset tartuntamäärät opettajille yksittäisissä kunnissa sekä tarkastelluilla alueilla. Tästä johtuen keskitymme raportissa 16-18-vuotisiin nuoriin ja heidän perheenjäseniin.  

Kuvio 3. Tartuntojen osuus eri koulutusasteiden opettajilla

Tutkimusasetelmat: etäopetus ja koronatartunnat

Yksittäisten rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia koronavirustartuntoihin on yleisesti haastavaa arvioida, koska tartuntoihin vaikuttavat monet samanaikaiset toimenpiteet sekä epidemian alueellinen tilanne. Tästä johtuen yksittäisten toimenpiteiden vaikutusten luotettava arviointi edellyttää sellaista tutkimusasetelmaa, jossa rajoitus vaikuttaa vain alueellisesti tai vain osaan väestöä. Toisen asteen etäopetuksen vaikutusta on mahdollista arvioida luotettavammin syksyllä kuin keväällä 2020, koska etäopetuksen käyttöönotossa oli eroja kuntien välillä ja toisaalta samankin kunnan tai alueen sisällä toisen asteen oppilaitokset ovat olleet etäopetuksessa yläkoulujen ollessa lähiopetuksessa. Lisäksi syksyllä koronatestaus on ollut yleisempää kuin keväällä, eikä tiettyjä ryhmiä ole jäänyt systemaattisesti testaamatta ainakaan yhtä todennäköisesti kuin keväällä 2020.

Tämän raportin analyyseissä tarkastellaan pääkaupunkiseudun kuntia sekä useita muita kuntia, joissa siirryttiin toisen asteen etäopetukseen joulukuun ensimmäisellä viikolla (viikko 49). Pääkaupunkiseudulla etäopetukseen siirryttiin 3.12. ja tätä edelsi 20.11. alkanut toisen asteen osittainen etäopetus tai vuorottelu, jossa osa opiskelijoista oli etänä ja osa lähiopetuksessa. Pääkaupunkiseudun ohella moni muu kunta Uudellamaalla (Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Tuusula) sekä muualla Suomessa (Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Oulu, Salo) siirtyi toisen asteen etäopetukseen viikolla 49 (30.11. – 2.12.). Tarkastelemme raportissa näitä kuntia ja erityisesti muutoksia kuntien 16-18-vuotiaiden nuorten koronatartunnoissa marras- ja joulukuussa.

Yllä luetelluissa kunnissa yläkoulut olivat joitain yksittäisiä luokkia ja karanteeneja lukuunottamatta lähiopetuksessa tarkastellulla ajanjaksolla (lokakuu-joulukuu). Pääkaupunkiseudun osalta on tärkeää huomata, että 30.11. asetettiin myös toinen lapsiin ja nuoriin kohdistuva rajoite, lasten ja nuorten harrastustoiminnan rajoittaminen. Siten alueittaisessa vertailussa emme pysty varsinkaan pääkaupunkiseudun osalta suoraan arvioimaan etäopetuksen vaikutusta tartuntoihin, vaan ennemminkin etäopetuksen ja lasten harrastustoiminnan rajoittamisen yhteisvaikutusta tai yhteyttä koronatartuntoihin. Lisäksi myös muilla rajoituksilla voi olla merkitystä tartuntojen ja yksittäisten rajoitteiden vaikutusten kannalta.

Seuraavassa luvussa esitettävät kuvaajat ja analyysit perustuvat asetelmaan, jossa tartuntojen ilmaantuvuuden kehittymistä verrataan kahdessa ryhmässä, joista etäopetus kohdistui interventioryhmään (treatment group) tarkasteluperiodin aikana ja vertailuryhmään (control group) ei. Alueittaisessa vertailuissa interventioryhmässä ovat mukana pääkaupunkiseudun kunnat ja muut etäopetukseen toisella asteella marras-joulukuun vaihteessa siirtyneet kunnat (listattu yllä). Teemme lisäksi erillisen vertailun, jossa interventioryhmään kuuluvat pelkästään pääkaupunkiseudun kunnat.

Vertailu- tai kontrolliryhmään kuuluu kuntia, joissa toinen aste oli tarkasteluperiodilla pelkästään lähiopetuksessa mahdollisia yksittäisiä kouluja ja toimipisteitä (esim. Tampere) lukuun ottamatta. Tarkastelussamme näitä kuntia ovat Joensuu, Kangasala, Kajaani, Kokkola, Kuopio, Nokia, Pori, Rauma, Rovaniemi, Savonlinna, Sastamala, Seinäjoki, Tampere ja Ylöjärvi. Tämän ns. difference-in-differences tyyppisen vertailuasetelman etuna voidaan pitää selvää eroa rajoitustoimenpiteen (toisen asteen etäopetus) kohdentumisessa vertailtaville ryhmille. Toisaalta asetelman haasteena on mahdolliset muut alueelliset rajoitustoimenpiteet, joita on tehty etäopetukseen siirtymisen yhteydessä tai samanaikaisesti. Toisena haasteena voivat olla mahdolliset merkittävät erot ja muutokset tartunnoissa interventio- ja kontrolliryhmässä jo ennen etäopetukseen siirtymistä (ns. pre-trend oletus). Näin voi käydä erityisesti silloin kun etäopetukseen siirrytään nimenomaan pahentuneen tartuntatilanteen johdosta.

Alueellista vaihtelua hyödyntävien kuvaajien ja vertailujen ohella vertailemme toisen asteen etäopetukseen siirtyneissä kunnissa tartuntojen ilmaantuvuutta perheissä, joissa perheen nuorin lapsi on iältään yläkoulun viimeisellä luokalla perheisiin, joissa nuorin lapsi on iältään toisen asteen ensimmäisen vuoden opiskelija.  Tämä vertailu on osittain vastaavanlainen kuin ruotsalaisessa etäopetuksen vaikutuksia käsittelevässä tutkimuksessa (Vlachos et al. 2021[1]) ja siinä hyödynnetään etäopetuksen erilaista kohdentumista erilaisiin lapsiperheisiin (nuorin lapsi 13-15-vuotias vs. nuorin lapsi 16-18-vuotias).

Tämän kohorttivertailuun perustuvan tutkimusasetelman merkittävänä etuna on se, että interventio- ja kontrolliryhmä ovat tartuntojen ja taustatekijöiden suhteen ennen etäopetukseen siirtymistä varsin samanlaisia (vrt. kuviot alla). Lisäksi tämän asetelman etuna on se, että muut mahdolliset rajoitustoimenpiteet (kuten harrastustoiminnan rajoittaminen) vaikuttavat todennäköisesti varsin samalla tavalla interventio- ja kontrolliryhmään. Yksi tämän tutkimusasetelman potentiaalinen heikkous on kuitenkin se, että rajoitustoimenpiteellä voi olla epäsuora vaikutus myös vertailu- tai kontrolliryhmään esimerkiksi tartuntojen leviämisen kautta. Toisena tutkimusasetelman heikkoutena voidaan pitää sitä, että testiin hakeutumisen herkkyys on voinut vaihdella vertailuryhmien välillä (erot käyttäytymisessä). Käytännössä lähiopetuksessa olleet ovat voineet hakeutua etäopetuksessa olleita herkemmin testeihin oireiden perusteella. Nähdäksemme joulukuussa 2020 tämä ongelman suuruus on ollut kuitenkin vähäisempi testaamisen lisääntymisen takia. Lisäksi testausongelma on todennäköisesti vähäisempi nuorten vanhemmilla kuin nuorilla itsellään.


[1] Vlachos et al. (2021) tutkivat etäopetukseen siirtymisen vaikutusta koronatartuntoihin lukiolaisten vanhemmilla, lukioiden opettajilla sekä lukioiden opettajien puolisoilla Ruotsissa. Vertailuryhmänä käytettiin yläkoululaisten vanhempia, yläkoulujen opettajia sekä heidän puolisoitaan. Tutkimusasetelma perustui siihen, että lukiot siirtyivät etäopetukseen keväällä 2020, kun taas yläkoulujen opetus jatkui lähiopetuksena. Tutkijat ovat edelleen pyrkineet parantamaan ryhmien vertailtavuutta tarkastelemalla vain yläasteen viimeistä luokkaa ja lukion tai ammattikoulun ensimmäistä luokkaa käyvien oppilaiden perheitä.

Tulokset

Alueittaiset vertailut

Alla olevassa kuvioissa 4 ja 5 on esitetty koronatartojen ilmaantuvuus 16-18-vuotiaille interventio- ja kontrolliryhmissä viikoittain. Pystyakselilla on mitattu ilmaantuvuutta koronatartunnoissa 7 viimeiseltä päivältä. Koronatartuntojen ilmaantuvuus on laskettu jakamalla tartuntojen lukumäärä väestömäärällä  (samaan tapaan kuin aikaisemmin) ja kerrottu 100,000:lla.[2]  Esimerkiksi 16-18-vuotiaiden tartuntojen ilmaantuvuus pääkaupunkiseudulla tiettynä päivänä on laskettu summaamalla edellisen seitsemän päivän tartunnat, jaettu 16-18-vuotiaiden määrällä pääkaupunkiseudulla ja kerrottu 100,000:lla. Jokaisessa kuvaajassa on tietosuojasyistä korvattu päiväkohtainen tartuntamäärä luvulla 5, mikäli tartuntamäärä on ollut tätä pienempi.

Interventioryhmään kuuluu kuviossa 4 pääkaupunkiseudun kunnat ja muut yllä listatut toisen asteen etäopetukseen siirtyneet kunnat ja kuviossa 5 pelkästään pääkaupunkiseudun kunnat. Toisen asteen etäopetukseen siirtymistä interventioryhmässä (viikolla 49) on merkitty vasemmanpuolimmaisella punaisella pystyviivalla. Pääkaupunkiseudulla rajoitettiin samalla viikolla myös lasten ja nuorten harrastuksia. Oikeanpuolimmaisella punaisella viivalla on merkitty viikon myöhempää ajankohtaa, koska rajoituksen voidaan olettaa vaikuttavan tartuntoihin noin 5-7 päivän viiveellä (Vlachos et al. 2021).

Kuvion 4 perusteella tartuntojen ilmaantuvuus (per 100000) kasvoi 16-18-vuotiailla selvästi jo ennen etäopetukseen siirtymistä interventioryhmässä. Tautitilanteessa ei ole sen sijaan havaittavissa suurta ajallista muutosta kontrolliryhmässä eli niissä kunnissa, jotka olivat koko ajan lähiopetuksessa. Etäopetukseen on siis voitu siirtyä interventioryhmässä pahentuneen tartuntatilanteen johdosta, mikä vaikeuttaa vaikutusten arviointia ja tulosten tulkintaa tällaisessa tutkimusasetelmassa.

Kuvion 4 perusteella tartuntojen ilmaantuvuus näyttäisi laskeneen huomattavasti 16-18-vuotiailla etäopetukseen siirtymisen jälkeen. Vaikka absoluuttinen muutos on ollut suuri interventioryhmässä, kuviosta 4 ei voida kuitenkaan suoraan päätellä, että ilmaantuvuuden prosentuaalinen lasku olisi ollut interventioryhmässä suurempaa kuin kontrolliryhmässä. Tulosten tulkintaa hankaloittaa kontrolliryhmän alhaiset tartunnat. Lisäksi tietosuojasyistä kontrolliryhmään on merkitty 5 havaintoa, mikäli tartuntamäärä on ollut tätä pienempi.[3]

On huomioitava, että laskeviin tartuntoihin voi vaikuttaa myös muut rajoitteet, erityisesti pääkaupunkiseudulla samanaikaisesti toteutettu lasten harrastustoiminnan rajoittaminen. Emme pysty kunnolla erottamaan muiden rajoitusten mahdollista vaikutusta tämän tutkimusasetelman perusteella. Tästä huolimatta etäopetukseen siirtymisen jälkeen ilmaantuvuuden voidaan sanoa laskeneen huomattavasti etäopetukseen siirtyneissä kunnissa.


[2] THL ja monet muut ovat käyttäneet vastaavaa laskentatapaa koronatartuntojen muutosten seuraamiseen.

[3] Kontrolliryhmässä myös satunnaiset tartunnat voivat selittää ilmaantuvuuden vaihtelua.

Kuvio 4: 16-18-vuotiaiden tartuntojen ilmaantuvuus etäopetukseen siirtyneissä kunnissa ja vertailukunnissa
Kuvio 5: 16-18-vuotiaiden tartuntojen ilmaantuvuus pääkaupunkiseudun kunnissa ja vertailukunnissa

Kuviossa 6 ja 7 on esitetty koronatartojen ilmaantuvuus 16-18-vuotaiden perheenjäsenille interventio- ja kontrolliryhmissä viikoittain.[4]  Interventioryhmään kuuluu kuviossa 6 pääkaupunkiseudun kunnat ja muut toisen asteen etäopetukseen siirtyneet kunnat ja kuviossa 7 pelkästään pääkaupunkiseudun kunnat. Myös perheenjäsenten tartunnoissa nähdään interventioryhmässä selvä kasvu ennen toisen asteen etäopetukseen siirtymistä. Tartuntojen ilmaantuus lähtee tarkastellussa ryhmässä selvään laskuun etäopetukseen siirtymisen jälkeen eikä selkeää laskua ole havaittavissa tätä ennen. Tulokset ovat samansuuntaisia, mutta muutokset tartuntojen ilmaantuvuudessa hieman alhaisempia, kun interventioryhmään sisällytetään ainoastaan pääkaupunkiseudun kunnat koko interventioryhmän sijasta.


[4] Kontrolliryhmän vähäisten tartuntojen takia emme esitä erikseen kuvaajia 16-18 vuotiaiden vanhemmille.

Kuvio 6: 16-18-vuotiaiden perheenjäsenten tartuntojen ilmaantuvuus etäopetukseen siirtyneissä kunnissa ja vertailukunnissa
Kuvio 7: 16-18-vuotiaiden perheenjäsenten tartuntojen ilmaantuvuus pääkaupunkiseudun kunnissa ja vertailukunnissa

Kohorttivertailut

Alueellista vaihtelua hyödyntävien vertailujen ohella vertailemme koronatartuntojen ilmaantuvuutta 13-15-vuotiaiden (yläkoulun oppilaiden) ja 16-18 vuotiaiden nuorten (toisen asteen opiskelijoiden tai heidän ikäisten) välillä toisen asteen etäopetukseen siirtyneissä kunnissa. Toisen asteen etäopetuksen voidaan olettaa vaikuttavan vähemmän 13-15-vuotiaiden kuin 16-18-vuotiaiden tartuntojen ilmaantuvuuteen. Alla olevassa kuvaajassa tarkastellut kunnat sisältävät pääkaupunkiseudun kunnat ja muut toisen asteen etäopetukseen siirtyneet kunnat (listattu luvussa 3).

Tulosten perusteella koronatartuntojen ilmaantuvuus on kehittynyt melko samalla tavalla 13-15-vuotiaiden sekä 16-18 vuotiaiden nuorten keskuudessa ennen etäopetusta. Etäopetukseen siirtymisen jälkeen tartuntojen nähdään vähenevän viiveellä sekä 16-18-vuotiaiden nuorten että 13-15-vuotiaiden keskuudessa. Tartuntojen vähenemiseen voi vaikuttaa etäopetuksen ohella myös muut rajoitteet. Vaikka muutokset ovat varsin samanlaisia vertailuryhmissä, tästä ei voi päätellä sitä etteikö etäopetuksella voisi olla vaikutusta. Ennemminkin vertailu tuottaa alarajan mahdolliselle etäopetuksen vaikutukselle, koska tällä rajoitustoimenpiteellä on voinut olla epäsuora vaikutus myös vertailuryhmään. Tulokset eivät kuitenkaan anna selvää näyttöä sitä, että nimenomaan toisen asteen etäopetukseen siirtyminen olisi vähentänyt merkittävästi nuorten koronatartuntoja.

Kuvio 8: 13-15-vuotiaiden tartunnat vs. 16-18-vuotiaiden tartunnat etäopetukseen siirtyneissä kunnissa

Kuviossa 9 vertaamme koronatartuntojen ilmaantuvuutta 13-15-vuotiaiden ja 16-18-vuotiaiden nuorten vanhemmilla toisen asteen etäopetukseen siirtyneissä kunnissa. Tulosten perusteella koronatartunnat ovat kehittyneet melko samalla tavalla 13-15-vuotiaiden ja 16-18-vuotiaiden nuorten vanhempien keskuudessa ennen toisen asteen etäopetukseen siirtymistä. Kuvaajan perusteella 16-18-vuotiaiden nuorten vanhempien koronatartunnat ovat laskeneet etäopetuksen myötä selvästi, mutta tartunnat ovat laskeneet suurin piirtein samalla tavalla myös 13-15-vuotiaiden nuorten vanhempien keskuudessa.

Kuvio 9: 13-15-vuotiaiden nuorten vanhempien vs. 16-18-vuotiaiden nuorten vanhempien tartunnat etäopetukseen siirtyneissä kunnissa

Ylläolevien kuvaajien perusteella on hieman hankalaa arvioida keskimääräisten muutosten suuruutta vertailuryhmissä. Alla olevissa kuvaajissa esitämme 14 päivän ilmaantuvuusluvut ennen ja jälkeen etäopetukseen siirtymisen. Kuviossa 10 esitetään ilmaantuvuusluvut 13-15-vuotiaille ja 16-18-vuotiaille ja kuviossa 11 heidän vanhemmilleen.

Alla olevassa kuvassa on 13-15-vuotiaiden ja 16-18-vuotiaiden ilmaantuvuusluvut ennen ja jälkeen etäopetuksen siirtymisen. Luku, joka kuvaa ilmaantuvuutta ennen etäopetuksen siirtymistä on laskettu 14 päivän aikaperiodilta ennen etäopetukseen siirtymistä. Luku, joka kuvaa ilmaantuvuutta etöopetukseen siirtymisen jälkeen on laskettu 14 päivän ajalta, alkaen viikko etäopetukseen siirtymisestä. Ilmaantuvuusluvun laskeminen on aloitettu viikon viivellä, jotta etäopetuksen siirtyminen ehtii vaikuttamaan tilastoituihin tartuntamääriin.

Kuvasta nousee esille kaksi asiaa. 13-15- ja 16-18-vuotiaisen ilmaantuvuusluvut ovat hyvin lähellä toisiaan ennen etäopetukseen siirtymistä ja molempien ryhmien ilmaantuvuusluvut laskevat jälkimmäisellä periodilla. On hyvä pitää mielessä, että molempiin ryhmiin vaikuttavat myös muut rajoitustoimenpiteet testauskäytäntöjen ohella.

Kuvio 10: 13-15-vuotiaiden ja 16-18-vuotiaiden keskimääräiset ilmaantuvuusluvut vertailuryhmissä

Alla olevassa kuvassa on 13-15- ja 16-18-vuotiaiden vanhempien ilmaantuvuusluvut ennen ja jälkeen etäopetukseen siirtymisen. Ilmaantuvuusluvut ovat laskettu samalla tavalla kuin aiemmassa kuvassa. Vanhempien ilmaantuvuusluvut ovat myös hyvin lähellä toisiaan ennen toisen asteen etäopetukseen siirtymistä, aivan kuten edellisessä kuvassa. Sekä yläkouluikäisten että toisen asteen ikäisten nuorten vanhempien ilmaantuvuusluku on alhaisempi jälkimmäisellä tarkastelujaksolla. Etäopetuksella ja/tai muilla rajoitteilla vaikuttaisi olleen tartuntoja vähentävä vaikutus.

Kuvio 11: 13-15-vuotiaiden nuorten vanhempien ja 16-18-vuotiaiden nuorten vanhempien keskimääräiset ilmaantuvuusluvut vertailuryhmissä

Johtopäätökset

Tässä raportissa tarkasteltiin koronavirustartuntoja 16-18-vuotiailla nuorilla sekä selvitettiin toisen asteen etäopetuksen yhteyttä koronatartuntojen ilmaantuvuuteen. Vertailimme 16-18-vuotiaiden sekä heidän perheenjäsenten koronatartuntojen ilmaantuvuutta kunnissa, joissa siirryttiin toisella asteella etäopetukseen marras-joulukuun vaihteessa 2020 kuntiin, joissa toinen aste oli samalla ajanjaksolla lähiopetuksessa. Lisäksi vertailimme ilmaantuvuuslukuja 13-15-vuotiaiden (yläkoulun oppilaiden) ja 16-18-vuotiaiden nuorten (toisen asteen opiskelijoiden) välillä toisen asteen etäopetukseen siirtyneissä kunnissa.

Alustavien tulosten mukaan alueittaisen vertailun perusteella ei voida tehdä vahvoja johtopäätöksiä etäopetuksen vaikutuksista, mutta koronatartuntojen ilmaantuvuudet vaikuttaisivat laskeneen huomattavasti etäopetuksen ja mahdollisten muiden rajoitustoimenpiteiden jälkeen. Emme kuitenkaan havaitse etäopetukseen siirtyneissä kunnissa 16-18-vuotiaiden tartuntojen laskeneen enemmän kuin 13-15-vuotiailla, jotka eivät olleet etäopetuksen piirissä. Lisäksi tartuntojen ilmaantuvuudet vaikuttaisivat laskeneen melko samalla tavoin 13-15-vuotiaiden vanhemmilla kuin 16-18-vuotiaiden vanhemmilla. Toisaalta etäopetuksella voi olla myös epäsuora vaikutus 13-15-vuotiaiden tartuntoihin, minkä takia ryhmiä vertaamalla ei voida suoraan päätellä etäopetuksen vaikutusta.

Tässä raportissa keskityttiin tartuntoihin loppuvuodesta 2020. Etäopetuksen vaikutuksien tutkimista on tärkeä jatkaa keväällä 2021 ja laajentaa tarkastelua pidemmälle aikavälille sekä laajempaan määrään kuntia. Lisäksi on olennaista arvioida mahdollisten vaikutusten suuruutta ja tilastollista merkitsevyyttä regressiomallien avulla.  Jatkossa on tärkeä tutkia etäopetuksen vaikutuksia myös laajemmin erilaisiin hyvinvointia ja oppimista kuvaaviin tulemiin.   

Lähteet

Vlachos, J., E. Hertegård and H. Svaleryd (2021) School closures and SARS-CoV-2. Evidence from Sweden’s partial school closure. PNAS, forthcoming. https://doi.org/10.1101/2020.10.13.20211359.


Tämän raportin ovat kirjoittaneet Mika Kortelainen (Turun yliopisto, VATT), Jussipekka Salo (Helsingin yliopisto), Tanja Saxell (VATT), Lauri Sääksvuori (THL, Turun yliopisto) ja Antti Valkonen (Aalto-yliopisto)