Tilannehuoneen raportti 9.9.2021 – viimeisimmät kehityskulut työmarkkinoilla, kotitalouksissa ja yrityksissä

September 9, 2021

Helsinki GSE:n tilannehuone jatkaa ajantasaisiin aineistoihin perustuvien raporttien julkaisua kerran kuussa jatkossa. Raporteissa tarkastellaan talouden kehitystä yritysten, työmarkkinoiden ja/tai kotitalouksien näkökulmasta. 

Taustatiedot kuvioille on kerätty Tilastokeskuksen rekistereistä.

Raportin nostot

  • Työllisten määrä (1000€/kk mittarilla) pysynyt noin 2019 tasolla. Korkeammissa tuloluokissa jatketaan selvästi 2019 tasoa korkeammalla.
  • Liikevaihdot kehittyneet positiivisesti kesäkuussa ja monissa tarkasteluryhmissä ylittävät vuoden 2019 tason.
  • Yritysten markkinoilletulo hidastunut alle 2019 ja 2020 tason ja toisaalta poistumat yleistyneet ja ylittäneet 2019 tason.
  • Raportissa tarkasteltu myös alanvaihtoja. Korona-aika ei näy sote-alalla kasvaneina alanvaihtoina. Tarkastelua on syytä pitää suuntaa antavana aineistorajoituksista johtuen.

Työmarkkinat

Työmarkkinat – työllisyys

Alla esitämme työllisten päivittäiset lukumäärät, sekä lukumäärän muutoksen vuosina 2019–2021. Työllisyys on määritelty palkkatulojen perusteella niin, että henkilö katsotaan työlliseksi, jos hän saa yhteensä vähintään 1 000 euroa palkkatuloja kuukaudessa.

Työllisiksi katsottujen henkilöiden määrä on tämän määritelmän mukaan ollut vuoden 2020 huhtikuusta lähtien vuoden 2019 alapuolella ja kesällä 2021 työllisten määrä on liikkunut hienoisesti 2019 tason molemmin puolin.

Seuraavat kaksi kuvaajaa esittävät työllisten lukumäärän tulotasoille vähintään 3000€/kk ja 6000€/kk. Havaitaan, että työllisten lukumäärä on pysynyt heinäkuussa korkealla tasolla korkeammissa tuloluokissa: näitä tuloluokkia vertailtaessa työllisten määrän kasvu verrattuna vuoteen 2019 on ollut suurempaa korkeammissa tuloluokissa ja toisaalta 1000€/kk mittarilla 2019 tasosta on heinäkuussa taas jääty hieman.

Alla olevat 4 kuvaajaa näyttävät työllisten lukumäärän kehittymisen 4 valikoidulla eri päätoimialalla 1000€/kk mittarilla. Näin tarkasteltuna teollisuudessa, rakentamisessa ja majoitus- ja ravintola-aloilla työllisten määrät ovat jääneet alle 2019 käytännössä koko vuoden ajan. Kaupan alalla työllisten määrässä on ollut hienoista nousua.

Työmarkkinat – lomautukset ja irtisanomiset

Alla on kuvattu alkaneet työttömyys- ja lomautusjaksot viikoittain vuosina 2019–2021. Uusien jaksojen kokonaismäärä on laskenut huomattavasti ensimmäisten koronatoimenpiteiden voimaantuloa seuranneista viikoista. Vuoden 2021 aikana uusien lomautusjaksojen määrä näyttää hiljalleen laskeneen lähelle vuoden 2019 tasoa, kun taas uusien työttömyysjaksojen määrä on laskenut jopa vuoden 2019 viiteajankohtaa matalammaksi.

Yritykset

Yritykset – liikevaihto

Alla on esitetty liikevaihdon kehittyminen kuukausitasolla koko Suomelle, valikoiduille 4 eri päätoimialalle ja eri henkilöstökokoluokille. Tuoreimmat luvut kesäkuulta näyttävät liikevaihdon nousseen yli 2019 tason lähes järjestäen eri alaryhmästä riippumatta. Tähän valikoiduista kuvaajista ainoastaan majoitus- ja ravintola-alan liikevaihto on kesäkuussa jäänyt 2019 tason alapuolelle.

Yritykset – Markkinoilletulot ja -poistumiset

Alla olevassa kuvaajassa kuvataan markkinoille tulleiden yritysten määrää Suomessa kuukausittain vuosina 2019 – 2021 kahdella tavalla: 1) oikeudellisen yksikön markkinoilletulo; 2) todellinen markkinoilletulo. Oikeudellisen yksikön markkinoilletulon ajankohta on yleensä verohallintoon tai kaupparekisteriin merkitsemispäivä tai luonnollisella henkilöllä Y-tunnuksen alkamis-/antopäivä, mutta tarvittaessa tieto voidaan johtaa muiden tietojen perusteella. Todellisen markkinoilletulon ajankohta taas vastaa taloudellisen toiminnan alkamista, joka päätellään eri yritysaineistoista.

Käytännössä oikeudellisen yksikön markkinoilletulo kuvaa siis yrityksen perustamisajankohtaa, mutta taloudellinen toiminta ei välttämättä ala samalla hetkellä. Todellinen markkinoilletulo kuvaa taloudellisen toiminnan alkamista. Tiedot oikeudellisen yksikön synnystä ja taloudellisen toiminnan aloituspäivämääristä on saatu Tilastokeskukselta ja ne voivat päivittyä jälkikäteen tietojen tarkentuessa.

Tuoreimmat tiedot näyttävät markkinoiletulojen vähentyneen alle 2019 tason heinäkuussa.

Alla olevassa kuvaajassa näytetään kuukausittainen markkinoilta poistuneiden yritysten määrä. Kuvaajassa oikeudellisen yksikön markkinoilta poistuminen määritellään oikeudellisen yksikön hallinnollisen loppumispäivämäärän mukaan. Todellinen markkinoilta poistuminen määritellään oikeudellisen yksikön taloudellisen toiminnan loppumisen perusteella. Tieto taloudellisen toiminnan päättymisestä päätellään aineistosta. Tiedot on saatu Tilastokeskukselta.

Markkinoilta poistumista kuvaavassa kuvaajassa on syytä pitää mielessä, että tiedot voivat päivittyä jälkikäteen, kun markkinoilta poistumisia vahvistetaan lisää. On myös mahdollista, että taloudellisen toiminnan päättyminen on sittenkin väliaikaista, jolloin merkintä taloudellisen toiminnan päättymisestä poistetaan aineistosta jälkikäteen.

Tuoreimmat tiedot näyttävät markkinoiltapoistumisen kiihtyneen ja ylittäneen 2019 tason heinäkuussa.

Yritykset – ulkomaankauppa

Ulkomaankauppaa koskevat tiedot on koottu Tullin aineistosta. Aineisto sisältää tiedot tavarakaupasta, jossa fyysinen kappale liikkuu rajan yli (poikkeuksena laivat ja lentokoneet, jotka tilastoidaan omistuksen muuttuessa).

Tavaraviennin suurimmat suhteelliset muutokset nähtiin huhti- ja toukokuussa 2020 sekä tammikuussa 2021. Marras-joulukuussa taas noustiin lähelle vuoden 2019 tasoa. Maaliskuusta 2020 alkaen tavaratuonnin suhteelliset muutokset ovat kuukausittain noudatelleet pääasiassa viennin muutoksia, mutta olleet yleensä maltillisempia. Alkuvuonna 2021 sekä vienti että tuonti osoittivat piristymisen merkkejä, mutta lähtivät taas huhti-toukokuussa laskuun. Kesäkuussa on tapahtunut voimakasta nousua sekä tuonnin että viennin osalta.

Kotitaloudet

Kotitaloudet – Työttömyysturva

Alla olevassa kuvaajassa esitämme Kelan työttömyysetuutta hakeneiden henkilöiden lukumääriä tammi – heinäkuussa 2019 – 2021. Suurimmat piikit hakemusmäärissä nähdään vuoden 2020 huhti- ja toukokuussa. Vuonna 2021 vastaavaa kasvua ei havaita, vaan hakemusten määrä on maaliskuusta alkaen ollut selvästi matalampi verrattuna vuoteen 2020, jolloin korona-pandemia alkoi Suomessa. Elokuussa hakemuksia kertyi hieman enemmän kuin vuotta sitten, mutta edelleen vähemmän kuin vuonna 2019.

Kuvaajat eivät sisällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Lisäksi hakijamääräkuvaajat kertovat uusista hakemuksista, eivät tiettyä tukimuotoa alkuvuonna saaneiden määristä.

Seuraavassa kuvaajassa vertaamme työttömyysetuutta hakeneiden henkilöiden lukumääriä ikäryhmittäin ja sukupuolittain tammikuusta syyskuun alkuun vuosina 2019 ja 2021. Mikään ikäryhmä ei varsinaisesti erotu joukosta vuoden 2021 osalta verrattuna vuoteen 2019.

Tässä kuvaajassa näytetään yleisimmät ammatit mistä on haettu työttömyysturvaa jaoteltuna sukupuolittain. Myös tässä nähdään, että lähes kaikissa ammattiryhmissä jäädään alle 2019 hakemusmäärien. Naisilla erityisesti näkyy ammatteja missä hakemusmäärät ovat jopa selkeästi tippuneet. Näistä kuvaajista on hyvä pitää mielessä, että kassojen työttömyyshakemukset eivät näy tässä ja se osittain saattaa selittää kuvaan valikoituneita ammatteja.

Alanvaihdot

Tässä raportissa olemme tarkastelleet myös henkilöiden siirtymiä toimialojen, ammattien ja sektorien välillä sekä työllisistä ei-työllisiksi. Tiedot perustuvat kunkin vuoden viimeisen viikon tilanteeseen. Kuvissa esitetyt osuudet on laskettu kullekin vuosiparille erikseen työllisistä, 30-60-vuotiaista henkilöistä, jotka ovat ansainneet vähintään 10 000 euroa vuodessa (vuoden 2020 ansiotasossa). Esimerkiksi vuoden 2020 tieto kuvaa kehitystä vertailuvuodesta 2019 seurantavuoteen 2020 tultaessa.

Vuosia 2019 ja 2020 koskevat ennakolliset tiedot on yhdistetty tulorekisterin ja Tilastokeskuksen perusaineistoista, sitä edeltävien vuosien tiedot Tilastokeskuksen työssäkäynti- ja perusaineistoista. Siten viimeisimmät siirtymiä koskevat tiedot ovat vain suuntaa antavasti verrannollisia aiempiin vuosiin. Aineiston vaihtuminen on merkitty tämän korostamiseksi kuviin punaisella pystykatkoviivalla.

Aineistosta havaitaan, että normaalioloissakin työlliset siirtyvät verraten vilkkaasti toimialalta toiselle, ja joillain toimialoilla useammin kuin muilla. Majoitus- ja ravitsemisalalla ja Taiteet, viihde ja virkistys -toimialalla siirtyminen toimialojen välillä on ollut läpi tarkasteluajan vilkasta ja kasvanut selvästi vuoden 2020 lopussa. Esimerkiksi sotealalla, koulutuksessa ja teollisuudessa tilanne näyttää paljon stabiilimmalta sekä normaalioloissa että korona-aikana.

Toimiala on tässä aineistossa jouduttu päättelemään työnantajan pääasiallisen toimialan mukaan. Kuviin on piirretty seuratun toimialan lisäksi harmaalla värillä taustalle kaikki toimialat vertailujen helpottamiseksi.

Ammattiryhmän vaihtaminen on toimialan vaihtamista selvästi yleisempää, ja voi liittyä tavanomaiseen urakehitykseen saman työnantajankin palveluksessa (esimerkiksi siirtyminen asiantuntijasta erityisasiantuntijaksi). Koko työllisessä väestössä vuosittain liki 10 %:lla vaihtuu pääammattiryhmä toiseksi. Vuonna 2020 tämä kehitys näyttää hidastuneen, mikä voi tosin johtua myös eri aineistolähteestä, kun seurattava ammattitieto vaihtuu työssäkäyntiaineiston ammattista (2004–2018) tulorekisteristä poimittuun (2019–2020). Ammattikuvaajissa aineistoa on käytetty hieman pidemmältä ajalta kuin toimialakuvaajissa. Vuonna 2010 on tapahtunut ammattiluokituksen muutos, joten osuutta ei ole laskettu tälle vuodelle ja se on merkitty kuviin punaisella pystykatkoviivalla.

Ammattinimikkeestä toiseen siirtyminen on luonnollisesti sitä vilkkaampaa, mitä tarkempaa ammattiluokittelua käytetään. Sote-alalla siirtymät ovat yleensä useimpia muita aloja harvinaisempia, mutta tiheintä ammattiryhmittelyä käytettäessä myös sote-alan ammateissa työskentelevistä vuosittain noin 10 %:lla vaihtuu ammattinimike.

Siirtymiksi katsotaan tässä vaihdokset esimerkiksi yli- tai osastonhoitajan ja sairaanhoitajan nimikkeiden välillä. Siirtymien määrä pienenee radikaalisti, kun arvioidaan sitä, kuinka moni vaihtaa sote-alan ammateista kokonaan muihin ammatteihin.

Sote-alalla on tarkasteltu lisäksi siirtymiä julkisen sektorin palveluksesta yksityiselle. Työnantajan sektori on tässä päätelty työnantajan pääomistajan, oikeudellisen muodon ja tarvittaessa toimialan mukaan. Perusjoukkona ovat nyt julkisella sektorilla vertailuvuonna työskennelleet. Siirtymät julkiselta sektorilta yksityiselle ovat hieman kiihtyneet viime vuosina, mutta kokonaisuutena osuudet ovat selvästi maltillisempia kuin esimerkiksi tarkasteltaessa siirtymiä toimialojen välillä kaikkien työllisten joukossa. Siirtymistä tapahtuu karkeasti samaan tahtiin myös yksityiseltä sektorilta julkiselle.

Koska toimiala ja ammatti pystytään tässä aineistossa määrittelemään vain työssä oleville, on erikseen tarkasteltu henkilöiden työllisyysstatuksen vaihtumista yli ajan. Vertailtava joukko on tällöin suurempi: samat työllisyys- ja vuosipalkkaehdot koskevat tällöinkin vertailuvuotta (esim. 2019), mutta henkilö luetaan mukaan joukkoon, vaikka hän ei olisi seurantavuonna (esim. 2020) työllinen tai täyttäisi myös tuolloin palkkarajausta.

Pääasiallista toimintaa tarkasteltaessa vuoden 2020 siirtymät ovat vain karkeasti vertailukelpoisia aiempiin vuosiin: Tilastokeskuksen työssäkäyntiaineistossa hyödynnetään työssäkäynti- ja palkkatietojen lisäksi mm. henkilön työttömyysstatusta vuoden viimeisellä viikolla. Olemme katsoneet henkilön siirtyneen ei-työlliseksi, jos hän ei vuoden viimeisellä viikolla ole saanut sairausvakuutuksen alaista palkkaa lainkaan tai täyttänyt vuosipalkkaehtoa. Ei-työlliset voivat olla esimerkiksi kokonaan tai osa-aikaisesti työttömiä, lomautettuja, eläkeläisiä, opiskelijoita tai työvoiman ulkopuolella.

Vuoden 2020 loppuun tultaessa työllisyysstatuksen vaihtuminen ei-työlliseksi vaikuttaa olleen huomattavan yleistä kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa, mutta erityisesti majoitus- ja ravitsemusalalla, kulttuurialoilla ja kuljetuksessa. Sote-alalla ja koulutuksessa absoluuttiset luvut ovat selvästi maltillisempia.

Kuvissa on pyritty seuraamaan henkilöiden siirtymiä käytettävissä olevan aineiston, käytännössä vuoden lopun työsuhteista saatujen tietojen mukaan. Tässä vaiheessa emme pysty sanomaan, kuinka moni on siirtynyt tai siirtyy myöhemmin esimerkiksi opiskelemaan uutta alaa tai etsimään toisen alan töitä. Toistaiseksi saatavilla olevat tiedot ovat esimerkiksi sotealalla linjassa aiempien selvitysten (THL, Tilastokeskus) kanssa niin, että sotealalta kokonaan toiselle alalle vaihtaminen on verraten harvinaista.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Kuvaajat ja data: https://www.helsinkigse.fi/korona-data/