Tilannehuoneen raportti 4.11.2021 – viimeisimmät kehityskulut työmarkkinoilla, kotitalouksissa ja yrityksissä

November 4, 2021

Helsinki GSE:n tilannehuone jatkaa ajantasaisiin aineistoihin perustuvien raporttien julkaisua kerran kuussa jatkossa. Raporteissa tarkastellaan talouden kehitystä yritysten, työmarkkinoiden ja/tai kotitalouksien näkökulmasta. 

Taustatiedot kuvioille on kerätty Tilastokeskuksen rekistereistä.

Raportin nostot

  • Koronavirusta vastaan rokottamattomien määrä on laskenut syys-lokakuussa tasaisesti toimialoittain, myös rokottamattomien suhteelliset osuudet laskeneet lähes kaikilla tarkastelluilla toimialoilla.
  • Palkkasumma kehittyi syyskuussa positiivisesti kaikissa ikäryhmissä sekä lähes kaikissa kunnissa verrattuna vuoteen 2019.

Työmarkkinat

Työmarkkinat – palkkasumma

Alla esitetään kuukausittainen nimellisen ja reaalisen palkkasumman kehitys vuosina 2019–2021 sekä palkkasumman vuosimuutos suhteessa vuoteen 2019 tulorekisterin pohjalta. Tulorekisteriin ladataan tietoa viiveellä, ja luvut saattavat siksi päivittyä jälkikäteen. Käytännössä kuukautta vanhempia tietoja voi kuitenkin jo pitää lähes lopullisina.

Reaalinen yhteenlaskettu palkkasumma on syyskuussa 2021 laskenut hienoisesti mutta on yhä verrokkivuosien viiteajankohtia korkeammalla tasolla. Lomatulot poislukien tarkasteltuna reaalinen palkkasumma näyttää nousseen syyskuussa. Vuoden 2021 aikana palkkasumma vaikuttaa kehittyneen varsin hyvin suhteessa vuoteen 2019, mutta samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet voimakkaammin. Esimerkiksi syyskuun osalta vuoden 2020 vuosi-inflaatio oli 0.20%, kun taas vuonna 2021 se oli 2.50%. Syyskuussa 2021 palkkasumma on kuitenkin myös reaalisesti kehittynyt melko hyvin verrattuna vuoden 2019 tasoon. Inflaatioluvut löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta täältä.

Seuraavassa kuvaajassa esitetään palkkasumma eri toimialoilla syyskuussa vuosina 2019-2021. Suurinta syyskuun palkkasumman kasvu verrattuna aikaisempiin vuosiin on ollut julkisen hallinnon, teollisuuden sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden aloilla. Suuressa osassa toimialoista syyskuun 2021 palkkasumma näyttää olevan vuoden 2019 tasolla tai sen yläpuolella.

Alla esitetään syyskuun palkkasumman muutos suhteessa vuoteen 2019 eri ikäluokissa. Palkkasumma on kaikissa ikäluokissa syyskuussa 2021 kasvanut vuoteen 2019 nähden. Eniten palkkasumma nousi vanhimmissa ikäluokissa, myös 45-49-vuotiailla palkkasumma on kehittynyt hyvin.

Seuraavat kaksi kuviota esittävät kuntien palkkasumman kehitystä syyskuussa vuosina 2019 – 2021. Ensimmäisessä kuviossa näkyy syyskuun palkkasumman prosentuaalinen muutos vuodesta 2019 Suomen 20 suurimmassa kunnassa. Palkkasumma on syyskuussa kehittynyt positiivisesti vuoteen 2019 verrattuna kaikissa isoissa kunnissa. Merkittävintä kasvu on ollut Joensuussa ja Tampereella.

Toinen kuvio esittää kymmenen koko maassa heikoiten ja kymmenen parhaiten kehittynyttä kuntaa syyskuussa 2021. Kaikista kunnista palkkasumma on laskenut suhteessa vuoteen 2019 ainoastaan Uudessakaupungissa ja Jämsässä. Parhaiten syyskuun palkkasumma on kehittynyt Torniossa.

Työmarkkinat – työllisyys

Alla esitämme työllisten päivittäiset lukumäärät vuosina 2019–2021 sekä lukumäärän muutoksen suhteessa vuoteen 2019. Työllisyys on määritelty palkkatulojen perusteella niin, että henkilö katsotaan työlliseksi, jos hän saa yhteensä vähintään 1 000 euroa palkkatuloja kuukaudessa.

Näin tarkasteltuna kesän 2021 aikana työllisyys on pysytellyt noin vuoden 2019 tasolla. Syyskuussa työllisten lukumäärä on liikkunut hienoisesti sen molemmin puolin. Ero vuoden 2020 työllisyyden tasoon on syyskuussa yhä selkeä mutta pienempi kuin aiempina kuukausina.

Seuraavat kuvat esittävät työllisten lukumäärää vuosina 2019-2021 tuloluokissa vähintään 3000€/kk ja 6000€/kk. Kummassakin tuloluokassa työllisten lukumäärä jatkaa syyskuussa 2021 selkeästi korkeammalla vuoteen 2019 verrattuna. Tuloluokassa vähintään 1000€/kk taas ei eroa vuoden 2019 tasoon juuri havaita. Työllisten määrässä vuosien 2019 ja 2020 välillä sen sijaan ei korkeammissa tuloluokissa havaita yhtä suurta eroa kuin vähintään 1000€/kk tienaavilla.

Seuraavissa kuvaajissa esitetään työllisten lukumäärä väh. 1000€/kk mittarilla valikoiduilla toimialoilla vuosina 2019-2021. Näin tarkasteltuna niin teollisuuden, majoituksen ja ravintoloiden kuin rakentamisenkin osalta on työllisten lukumäärä pysytellyt koko vuoden alle 2019 tason. Valikoiduista toimialoista ainoastaan kaupan alalla työllisten määrä jatkaa yhä vuoden 2019 tasoa korkeammalla, mutta ero verrokkivuosiin on syyskuussa hieman kaventunut.

Työmarkkinat – lomautukset ja irtisanomiset

Alla on kuvattu alkaneet työttömyys- ja lomautusjaksot viikoittain vuosina 2019–2021 koko Suomen osalta. Uusien jaksojen kokonaismäärä on laskenut huomattavasti ensimmäisten koronatoimenpiteiden voimaantuloa seuranneista viikoista. Vuoden 2021 aikana uusien lomautusjaksojen määrä näyttää hiljalleen laskeneen vuoden 2019 tasolle, kun taas uusien työttömyysjaksojen määrä on laskenut jopa vuoden 2019 viiteajankohtaa matalammaksi.

Yritykset

Yritykset – liikevaihto

Alla on esitetty liikevaihdon kehittyminen kuukausitasolla koko Suomelle sekä valikoiduille neljälle eri päätoimialalle. Ensimmäinen kuvio näyttää kokonaisliikevaihdon nousseen hienoisesti elokuussa ja jatkavan verrokkivuosien tason yläpuolella. Valikoiduista toimialoista majoitus- ja ravintola-alan liikevaihto kääntyi laskuun ja putosi elokuussa takaisin alle 2019 tason, muilla aloilla liikevaihto jatkaa vuoden 2019 tasolla tai sen yläpuolella. Liikevaihto näytti elokussa kasvaneen erityisesti teollisuuden alalla.

Seuraavissa kuvissa näkyy liikevaihdon kuukausittainen kehitys vuosina 2019-2021 neljässä valikoidussa maakunnassa. Näistä maakunnista liikevaihto kasvoi elokuussa Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa liikevaihto jatkaa noin vuoden 2019 tasolla, muissa valikoiduissa maakunnissa pysytellään verrokkivuosia korkeammalla tasolla. Erityisesti Lapissa ja Pirkanmaalla ero verrokkivuosien liikevaihdon tasoon on selkeä.

Yritykset – markkinoilletulot ja -poistumiset

Alla olevassa kuvaajassa kuvataan markkinoille tulleiden yritysten määrää Suomessa kuukausittain vuosina 2019 – 2021 kahdella tavalla: 1) oikeudellisen yksikön markkinoilletulo; 2) todellinen markkinoilletulo. Oikeudellisen yksikön markkinoilletulon ajankohta on yleensä verohallintoon tai kaupparekisteriin merkitsemispäivä tai luonnollisella henkilöllä Y-tunnuksen alkamis-/antopäivä, mutta tarvittaessa tieto voidaan johtaa muiden tietojen perusteella. Todellisen markkinoilletulon ajankohta taas vastaa taloudellisen toiminnan alkamista, joka päätellään eri yritysaineistoista.

Käytännössä oikeudellisen yksikön markkinoilletulo kuvaa siis yrityksen perustamisajankohtaa, mutta taloudellinen toiminta ei välttämättä ala samalla hetkellä. Todellinen markkinoilletulo kuvaa taloudellisen toiminnan alkamista. Tiedot oikeudellisen yksikön synnystä ja taloudellisen toiminnan aloituspäivämääristä on saatu Tilastokeskukselta ja ne voivat päivittyä jälkikäteen tietojen tarkentuessa.

Viimeisin kehitys yritysten markkinoilletulojen määrässä osoittaa kesän negatiivisen kehityksen hieman tasaantuneen. Syyskuun 2021 aikana markkinoilletulojen määrä yhä nousi hienoisesti ja ylitti selvästi vuoden 2019 tason todellisia markkinoilletuloja tarkastellessa.

Poistuneiden yritysten määrää esittävässä kuvaajassa oikeudellisen yksikön markkinoilta poistuminen määritellään oikeudellisen yksikön hallinnollisen loppumispäivämäärän mukaan. Todellinen markkinoilta poistuminen määritellään oikeudellisen yksikön taloudellisen toiminnan loppumisen perusteella. Tieto taloudellisen toiminnan päättymisestä päätellään aineistosta. Tiedot on saatu Tilastokeskukselta.

Markkinoilta poistumista kuvaavassa kuvaajassa on syytä pitää mielessä, että tiedot voivat päivittyä jälkikäteen, kun markkinoilta poistumisia vahvistetaan lisää. On myös mahdollista, että taloudellisen toiminnan päättyminen on sittenkin väliaikaista, jolloin merkintä taloudellisen toiminnan päättymisestä poistetaan aineistosta jälkikäteen.

Viimeisimmät tiedot syyskuulta näyttävät markkinoilta poistuneiden yritysten määrän nousseen elokuun positiivisen kehityksen jälleen selvästi verrokkivuosien tason yläpuolelle.

Yritykset – konkurssit

Seuraavassa kuvassa esitetään konkurssihakemusten määrä kuukausittain vuosien 2019-2021 aikana. Nähdään, että konkurssihakemusten lukumäärä väheni kesä- ja heinäkuussa 2021 ja laski näinä kuukausina myös selvästi alle vuoden 2019 tason. Elo-syyskuun aikana konkurssihakemusten määrä on noussut mutta on yhä vuoden 2019 viiteajankohtaa matalammalla tasolla. Sen sijaan vuoteen 2020 nähden on hakemusten määrä viimeisimpien kuukausien aikana ollut korkeampi.

Terveys

Terveys – rokottamattomat

Seuraavissa kuvissa esitetään koronavirusta vastaan rokottamattomien henkilöiden määrää ja osuutta toimialoittain. Rokottamattomalla henkilöllä viitataan henkilöön, joka ei ole ottanut yhtäkään rokotusta. Rokotusdata on 8.10. saakka ja se on kerätty THL:n rokoterekisteristä. Aineisto sisältää lähinnä Suomessa annetut rokotukset. Toimialatieto on henkilön viimeisin toimialatieto Tulorekisteristä 24.10. mennessä. Jos henkilöllä ei ole tulorekisterissä toimialatietoa vuodelta 2021, on henkilö jätetty tarkastelun ulkopuolelle.

Ensimmäiset kaksi kuvaa esittävät koronaa vastaan rokottamattomien määrää toimialoittain, ensin kokonaisuudessaan ja sen jälkeen vertaillen rokottamattomien määrää 8.9. ja 8.10. mennessä. Määrällisesti selkeästi eniten rokottamattomia on Hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, Teollisuudessa, Julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa, Tukku- ja vähittäiskaupassa sekä rakentamisessa, mutta rokottamattomien määrä on laskenut kaikilla näillä toimialoilla tasapuolisesti viimeisen kuukauden aikana. Myös muilla tarkastelluilla toimialoilla rokottamattomien määrä on laskenut.

Tietosuojan varmistamiseksi kuukausivertailukuvaajissa viikolla 8.9. mennessä rokottautumattomien määrä on korvattu 8.10. mennessä rokottautumattomien määrällä, jos 8.9. mennessä rokottautumattomien määrä – 8.10. mennessä rokottautumattomien määrä on alle 10.

Viikkokehitystä esittävissä kuvaajissa viikolla x rokottautumattomien määrä on korvattu viikolla x-1 rokottautumattomien määrällä, jos viikolla x rokottautumattomien määrä – viikolla x-1 rokottautumattomien määrä on alle 10.

Seuraavissa kuvaajissa esitetään rokottamattomien määrän viikottainen kehitys valikoidusti niistä toimialoista, joissa on määrällisesti eniten rokottamattomia henkilöitä 8.10. mennessä. Kaikilla valikoiduilla toimialoilla rokottamattomien määrä on laskenut viikkoon 40 mennessä melko tasaisesti.

Seuraavissa kuvaajissa esitetään rokottamattomien suhteellinen osuus toimialoittain, ensin kokonaisuudessaan ja sitten vertaillen rokottamattomien osuuksia 8.9. ja 8.10. mennessä. Suhteellisissa luvuissa kärjessä ovat toimialat Rakentaminen, Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, Kaivostoiminta ja louhinta sekä Maatalous, metsätalous ja kalatalous. Rokottamattomien osuus näyttää laskeneen syys-lokakuun välillä kaikilla toimialoilla, poislukien Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, joka on kuitenkin määrällisesti hyvin pieni verrattuna enemmistöön toimialoista.

Alla esitetään rokottamattomien henkilöiden osuuden viikottainen kehitys valikoidusti niistä toimialoista, joissa on suhteellisesti eniten rokottamattomia 8.10. mennessä. Kaikilla valikoiduilla toimialoilla rokottamattomien osuus on laskenut joka viikko tasaisesti viikkoon 40 asti tarkasteltuna.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Kuvaajat ja data: https://www.helsinkigse.fi/korona-data/