Tilannehuoneen raportti 27.08.2020 – viimeisimmät kehityskulut työmarkkinoilla, kotitalouksissa ja yrityksissä

August 27, 2020

GSE:n tilannehuone julkaisee ajantasaisiin aineistoihin perustuvia raportteja myös kesälomakaudella. Raporteissa tarkastellaan talouden kehitystä niin yritysten, työmarkkinoiden kuin kotitalouksienkin näkökulmasta. Raportteja julkaistaan joka toinen viikko.

Vertailujaksona käytetään useissa kuvioissa vuoden 2019 kevättä ja kesää. Taustatiedot kuvioille on kerätty Tilastokeskuksen rekistereistä. Taustatiedot ovat uusimmat Tilastokeskuksessa saatavilla olevat, vuoden 2018 lopulta.

Työmarkkinat

Työmarkkinat – palkkasumma

Seuraava kuva esittää kuukausittaisen palkkasumman vuosina 2019 ja 2020 tulorekisterin pohjalta. Palkkasumma oli huhtikuusta kesäkuuhun saakka alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta heinäkuussa palkkasumma nousi takaisin viime vuoden tasolle ja jopa ylitti sen.

Alla oleva kuva vertaa kesäkuun palkkasummaa toimialoittain vuosina 2019 ja 2020. Kaikilla suurimmilla toimialoilla palkkasumma on joko pysynyt likimain samana tai supistunut edellisvuoteen verrattuna, pois lukien julkinen hallinto.

Seuraavat kolme kuviota kuvaavat kuntien palkkasumman kehitystä vuosina 2019 ja 2020. Ensimmäisessä kuviossa on heinäkuun kokonaispalkkasumma 20 suurimmassa kunnassa. Toisessa kuviossa on samojen kuntien palkkasumman suhteellinen muutos viime vuodesta. Näiden kuntien joukossa suurimmat palkkasumman suhteelliset pudotukset nähtiin heinäkuussa Lahdessa, Järvenpäässä ja Vaasassa.

Kolmas kuvio esittää kaikkien kuntien kymmentä heikoiten ja kymmentä parhaiten kehittynyttä kuntaa. Palkkasumma laski viime heinäkuuhun verrattuna eniten Uudessakaupungissa (-19,8%). Parhaiten kehittyneissä kunnissa vuoden 2020 palkkasummat olivat heinäkuussa vuotta 2019 korkeampia.

Seuraavat kaksi kuvioita vertaavat heinäkuun 2019 ja 2020 palkkasummia ikäluokittain. Palkkasumma on kasvanut lähes kaikissa ikäluokissa lukuun ottamatta 50–54-vuotiaita, 25–29-vuotiaita sekä alle 25-vuotiaita, joiden palkkasumma on pienentynyt. Suurimman notkahduksen ovat kärsineet alle 25-vuotiaat, niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin.

Työmarkkinat – lomautukset ja irtisanomiset

Alla on kuvattu alkaneet työttömyys- ja lomautusjaksot päivittäin vuosina 2019 ja 2020. Uusia lomautusjaksoja on kesä-heinäkuussa ollut huomattavasti vähemmän kuin koronatoimenpiteiden voimaantuloa seuranneina viikkoina. Erona edellisvuoteen korostuu etenkin lomautusten suuri suhteellinen osuus kaikista jaksoista maaliskuun puolestavälistä alkaen.

Alla verrataan toimialoittain alkaneiden työttömyys- ja lomautusjaksojen määrää vuosina 2019 ja 2020. Kasvua viime vuoteen verrattuna on kaikilla toimialoilla, eniten teollisuudessa, kaupan alalla, majoitus- ja ravintola-alalla sekä logistiikka-alalla. Suurista toimialoista julkisessa hallinnossa lomautusten ja irtisanomisten kasvu on ollut suhteellisesti lievintä.

Kotitaloudet

Kotitaloudet – asumistuki

Kelan myöntämän asumistuen hakemusmäärä oli ennen poikkeusolojen voimaantuloa edellisvuoden tasolla. Tarkastelujakson loppuun mennessä (24.8.) asumistukihakemuksia oli saapunut noin 50 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavalla aikavälillä. Toukokuusta lähtien hakemusten kasvuvauhti on pysynyt lähellä edellisvuotta.

Asumistukihakemusten määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna voimakkaimmin Uudellamaalla – vajaat 20 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Yli 90 000 Uudellamaalla asuvaa on hakenut tämän vuoden aikana asumistukea. Toisiksi suurinta kasvu on ollut Etelä-Pohjanmaalla. Vain Pohjois-Karjalassa asumistukihakemusten määrä on kasvanut alle 5 prosenttia viime vuodesta.

Kotitaloudet – työttömyysturva

Kelaan saapuneet työttömyysturvahakemukset ylittävät edellisvuoden tason yli 130 000 hakemuksella. Hakemusmäärät lähtivät voimakkaaseen kasvuun noin viikko poikkeusolon tultua voimaan. Hakemustulva on laantunut toukokuun alusta alkaen, mutta kasvu on yhä hieman edellisvuotta nopeampaa.

Koronakriisi on heikentänyt työllisyystilannetta kaikkialla Suomessa. Maakunnista pahiten näyttää kärsineen Uusimaa, jossa työttömyysturvahakemukset ovat kasvaneet noin 130 prosenttia. Kasvu on ollut myös muualla – alhaisimman kasvun alueella Pohjois-Karjalassakin työttömyysturvahakemusten määrä on lähes puolitoistakertaistunut viimevuotisesta.

Poikkeusolojen aikaiset rajoitukset kohdistuivat kevään aikana voimakkaimmin palvelualoihin. Palvelualojen työntekijöiden demografinen profiili heijastuu Kelasta työttömyysturvaa hakeneiden henkilöiden lukumääriin sekä sukupuolittain että ammateittain. Työttömyysetuuden hakijoiden painottuminen nuorempiin ikäluokkiin on puolestaan seurausta eroista työssäoloehdon täyttämisessä sekä työttömyyskassaan kuulumisessa.

Kelan työttömyysetuutta hakeneiden asuntokuntarakenteen mukainen vertailu edellisvuoteen kertoo työttömyyden kohdentuneen perheisiin yksinasuvia voimakkaammin.

Myös lomautetuista lähes kolme neljäsosaa kuuluu perheasuntokuntaan, joskin yksin asuvien lomautettujen määrä on kasvanut edellisvuodesta likimain yhtä voimakkaasti kuin perheasuntokunnissa asuvien.

Yritykset

Yritykset – lomauttaneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä

Seuraavaksi kuvataan lomauttaneiden yritysten osuutta kaikista yrityksistä toimialoittain, maakunnittain ja yrityskokoluokittain. Näissä analyyseissä ei siis huomioida lomautettujen osuutta yrityksen henkilöstöstä.

Maaliskuun alusta alkaen yli 25 prosenttia matkailu- ja ravintola-alalla toimivista yrityksistä ovat lomauttaneet työntekijöitään. Maakunnittain tarkasteltuna suurin lomauttaneiden yritysten osuus on Lapissa ja Uudellamaalla. Lomauttaneiden yritysten osuus on suurin suurimpien yritysten joukossa.

Lomauttaneiden yritysten osuuden kasvu painottuu kaikilla toimialoilla, kaikissa maakunnissa ja kokoluokissa vahvasti maalis-huhtikuuhun, kun taas touko-heinäkuussa osuus on kasvanut verrattain vähän.

Yritykset – lomautettujen työntekijöiden osuus

Alla kuvataan lomautettujen osuutta kaikista työntekijöistä. Jokainen piste tietyllä vaakaviivalla kuvaa tietyn kuukauden tilannetta, eli mikä osuus työntekijöistä on keskimäärin lomautettu esimerkiksi tietyllä toimialalla niissä yrityksissä, jotka ovat kyseisenä kuukautena lomauttaneet työntekijöitään. Esimerkiksi Viestintä-vaakaviivan luku ‘4’ tarkoittaa, että huhtikuussa lomautuksia tehneissä viestintäyrityksissä lomautettuna oli keskimäärin reilut 30 prosenttia henkilöstöstä. Luvut esitetään hajotelmina, ensin toimialoittain, sitten maakunnittain ja lopuksi yrityskokoluokittain.

Ensimmäisestä kuvasta havaitaan, että monilla aloilla lomautuksia tehneissä yrityksissä oli maalis- ja huhtikuussa lomautettuna selvästi muita kuukausia suurempi osuus henkilöstöstä. Esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alalla lomautettuna oli maaliskuussa lomautuksia tehneissä yrityksissä keskimäärin noin puolet työntekijöistä, mutta elokuussa lomautettuna oli keskimäärin alle viidennes.

Alimmasta kuvasta nähdään, että suurimmat yritykset ovat lomauttaneet pienimmän osuuden työntekijöistään ja pieneimmät yritykset suurimman osuuden työntekijöistään. Pienissä, alle 5 hengen yrityksissä lomautettujen osuus on yhä elokuussa korkea.

Yritykset – Business Finlandin tuet

Alla olevissa kuvioissa kiinnostuksen kohde on niiden yritysten osuus, jotka ovat saaneet Business Finlandin tukea tiettynä kuukautena. Näistä luvuista esitetään hajotelmat toimialoittain, maakunnittain ja yrityskokoluokittain. Elokuussa tukia on myönnetty aiempia kuukausia vähemmän kaikilla aloilla, kaikissa maakunnissa sekä kaikissa kokoluokissa.

Yritykset – ELY-keskuksen tuet

Alla olevassa kuvassa esitetään osuus ELY-tukea saaneista yrityksistä toimialoittain. Tilastoja ELY-tuista on saatavilla vain huhtikuusta lähtien, joten kuviossa ei ole esitetty vertailuajankohtana alkuvuotta. Tämä tulee ottaa huomioon myös tukia verrattaessa esimerkiksi Business Finlandin myöntämiin tukiin. Toimialoista suurimmat osuudet tukea saaneista yrityksistä on majoitus- ja ravintola-alalla sekä kuljetusalalla. Siinä missä Business Finlandin tuissa korostuivat viestintä- ja teollisuusalat, ovat niiden osuudet jääneet ELY-tuissa pienemmiksi.

Alla olevassa kuvassa esitetään ELY-tukea saaneiden yrityksien osuus maakunnittain. Siinä missä Business Finlandin tukea saaneista yrityksistä suurin osuus oli Uudellamaalla, ELY-tukia saaneista yrityksistä suurin osuus oli Lapissa.

Alla oleva kuva näyttää, että ELY-avustukset ovat suunnattuja pienemmille yrityksille, joissa on maksimissaan 250 työntekijää. Valtaosa tukea saaneista yrityksistä on kuitenkin tätä huomattavasti pienempiä.

Kuvassa näkyy, että ELY-keskuksen avustukset ovat suuntautuneet pienemmille yrityksille, kun taas yllä olevasta kuvasta voidaan nähdä, että tämän kokoluokan yritykset ovat saaneet harvemmin Business Finland -tukea.

Yritykset – konkurssihakemukset

Seuraavassa kuviossa esitetään tiettyyn päivämäärään mennessä kertyneiden konkurssihakemusten lukumäärä vuosina 2018-2020. Vaaka-akselilla esitetään päivämäärä, pystyakselilla kyseiseen päivämäärään mennessä jätettyjen konkurssihakemusten määrä. Vuosien 2018 ja 2019 lukemat ovat verrokkeina vuodelle 2020.

Kuluvana vuonna hakemuksia oli ennen koronatoimien alkua edellisvuosia enemmän. Hakemusten määrä ei näyttäisi toimien myötä lähteneen havaittavaan kasvuun. Heinäkuuhun mennessä konkurssihakemuksia on päinvastoin kertynyt edellisvuosia vähemmän.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi