Tilannehuoneen raportti 2.12.2021 – viimeisimmät kehityskulut työmarkkinoilla, kotitalouksissa ja yrityksissä

December 2, 2021

Helsinki GSE:n tilannehuone jatkaa ajantasaisiin aineistoihin perustuvien raporttien julkaisua kerran kuussa. Raporteissa tarkastellaan talouden kehitystä yritysten, työmarkkinoiden ja/tai kotitalouksien näkökulmasta. 

Taustatiedot kuvioille on kerätty Tilastokeskuksen rekistereistä.

Raportin nostot

  • Palkkasumma jatkaa lokakuussa positiivista kehitystä kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä sekä kaikissa kunnissa vuoteen 2019 verrattuna
  • Liikevaihdot kehittyivät positiivisesti syyskuussa koko Suomen sekä lähes kaikkien valikoitujen toimialojen ja maakuntien osalta
  • Tässä raportissa on käsitelty myös hoitajien alanvaihtoja. Korona-aikana hoitajien vaihtuvuudessa ei ole nähtävissä suuria muutoksia

Työmarkkinat

Työmarkkinat – palkkasumma

Alla esitetään kuukausittainen nimellisen ja reaalisen palkkasumman kehitys vuosina 2019–2021 sekä palkkasumman vuosimuutos suhteessa vuoteen 2019 tulorekisterin pohjalta. Tulorekisteriin ladataan tietoa viiveellä, ja luvut saattavat siksi päivittyä jälkikäteen. Käytännössä kuukautta vanhempia tietoja voi kuitenkin jo pitää lähes lopullisina.

Reaalinen yhteenlaskettu palkkasumma laski hienoisesti lokakuussa 2021, mutta on silti yhä verrokkivuotta 2019 korkeammalla tasolla. Suhteessa vuoteen 2019 palkkasumma vaikuttaa vuoden 2021 aikana kehittyneen varsin hyvin, mutta samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet voimakkaammin. Esimerkiksi lokakuun osalta vuoden 2020 vuosi-inflaatio oli 0.20%, kun taas vuonna 2021 se oli 3.2%. Inflaatioluvut löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta täältä.

Seuraavassa kuvaajassa esitetään palkkasumma eri toimialoilla lokakuussa vuosina 2019-2021. Suurinta lokakuun palkkasumman absoluuttinen kasvu aikaisempiin vuosiin verrattuna on ollut julkisen hallinnon, teollisuuden, asiantuntijapalveluiden sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden aloilla. Suuressa osassa tarkastelluista toimialoista lokakuun palkkasumma näyttää olevan noin vuoden 2019 tasolla tai sen yläpuolella.

Alla esitetään vuosien 2020 ja 2021 lokakuun palkkasumman muutos suhteessa vuoteen 2019 eri ikäluokissa. Palkkasumma on kaikissa ikäluokissa lokakuussa 2021 kasvanut vuoteen 2019 nähden. Eniten palkkasumma nousi vanhimmissa ikäluokissa, ja erityisesti myös 45-49-vuotiailla palkkasumma on kehittynyt hyvin.

Seuraavat kaksi kuviota esittävät kuntien palkkasumman kehitystä lokakuussa vuosina 2019 – 2021. Ensimmäisessä kuviossa näkyy lokakuun palkkasumman prosentuaalinen muutos vuodesta 2019 Suomen 20 suurimmassa kunnassa. Palkkasumma kehittyi positiivisesti kaikissa isoissa kunnissa, merkittävintä kasvu on ollut Joensuussa ja Tampereella.

Toinen kuvio esittää kymmenen koko maassa heikoiten ja kymmenen parhaiten kehittynyttä kuntaa lokakuussa 2021. Nähdään, että lokakuun palkkasumma on kehittynyt positiivisesti suhteessa vuoteen 2019 kaikissa kunnissa. Suurinta kasvu on ollut Joensuussa, jossa palkkasumma kasvoi vuoteen 2019 nähden vajaat 12 prosenttia.

Työmarkkinat – työllisyys

Alla esitämme työllisten päivittäiset lukumäärät vuosina 2019–2021 sekä muutoksen suhteessa vuoteen 2019. Työllisyys on määritelty palkkatulojen perusteella niin, että henkilö katsotaan työlliseksi, jos hän saa yhteensä vähintään 1 000 euroa palkkatuloja kuukaudessa.

Kesän 2021 aikana työllisten lukumäärä liikkui hienoisesti vuoden 2019 tason molemmin puolin. Syyskuussa työllisten määrä nousi hieman vuoden 2019 tason yläpuolelle. Vuoteen 2020 verrattuna työllisten määrä taas on huhtikuusta alkaen ollut selvästi korkeampi.

Seuraavat kuvat esittävät työllisten lukumäärää vuosina 2019-2021 tuloluokissa vähintään 3000€/kk ja 6000€/kk. Kummassakin tuloluokassa työllisten lukumäärä jatkaa syyskuussa 2021 selkeästi korkeammalla vuoteen 2019 verrattuna. Tloluokassa vähintään 1000€/kk ero vuoden 2019 tasoon on ollut selkeästi pienempi.

Seuraavissa kuvaajissa esitetään työllisten lukumäärä väh. 1000€/kk mittarilla valikoiduilla toimialoilla vuosina 2019-2021. Näin tarkasteltuna niin teollisuuden, majoituksen ja ravintoloiden kuin rakentamisenkin osalta on työllisten lukumäärä pysytellyt koko vuoden alle 2019 tason. Valikoiduista toimialoista ainoastaan kaupan alalla työllisten määrä on toukokuusta 2021 asti ollut vuoden 2019 tason yläpuolella, ja jatkaa positiivista kehitystä yhä syyskuussa.

Työmarkkinat – lomautukset ja irtisanomiset

Alla on kuvattu alkaneet työttömyys- ja lomautusjaksot viikoittain vuosina 2019–2021 koko Suomen osalta. Uusien jaksojen kokonaismäärä on laskenut huomattavasti ensimmäisten koronatoimenpiteiden voimaantuloa seuranneista viikoista. Vuoden 2021 aikana uusien lomautusjaksojen määrä laski hiljalleen vuoden 2019 tasolle, kun taas uusien työttömyysjaksojen määrä on laskenut jopa vuoden 2019 viiteajankohtaa matalammaksi. Tuorein kuva osoittaa lomautusten ja irtisanomisten määrän pysyneen yhä matalalla tasolla viimeisten viikkojen aikana.

Yritykset

Yritykset – liikevaihto

Alla on esitetty liikevaihdon kehittyminen kuukausitasolla koko Suomelle sekä valikoiduille neljälle eri päätoimialalle. Ensimmäinen kuvio näyttää kokonaisliikevaihdon nousseen syyskuussa melko huomattavasti koko Suomen osalta ja jatkavan verrokkivuosien tason yläpuolella. Muutos syyskuun liikevaihdossa vuoteen 2019 verrattuna on noin 12%. Valikoiduista toimialoista majoitus- ja ravintola-alalla liikevaihto laski jälleen hienoisesti syyskuussa ja pysyy alle 2019 tason. Muilla valikoiduilla toimialoilla liikevaihto sen sijaan nousi ja jatkaa vuoden 2019 tasolla tai sen yläpuolella. Erityisesti liikevaihto näyttää syyskuussa kasvaneen rakentamisen alalla.

Seuraavissa kuvissa näkyy liikevaihdon kuukausittainen kehitys vuosina 2019-2021 neljässä valikoidussa maakunnassa. Tuoreimmat tiedot osoittavat liikevaihdon kasvaneen syyskuussa kaikissa valikoiduissa maakunnissa. Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Lapissa kokonaisliikevaihto oli syyskuussa myös selvästi kumpaakin verrokkivuotta korkeammalla tasolla.

Yritykset – markkinoilletulot ja -poistumiset

Alla olevassa kuvaajassa kuvataan markkinoille tulleiden yritysten määrää Suomessa kuukausittain vuosina 2019 – 2021 kahdella tavalla: 1) oikeudellisen yksikön markkinoilletulo; 2) todellinen markkinoilletulo. Oikeudellisen yksikön markkinoilletulon ajankohta on yleensä verohallintoon tai kaupparekisteriin merkitsemispäivä tai luonnollisella henkilöllä Y-tunnuksen alkamis-/antopäivä, mutta tarvittaessa tieto voidaan johtaa muiden tietojen perusteella. Todellisen markkinoilletulon ajankohta taas vastaa taloudellisen toiminnan alkamista, joka päätellään eri yritysaineistoista.

Käytännössä oikeudellisen yksikön markkinoilletulo kuvaa siis yrityksen perustamisajankohtaa, mutta taloudellinen toiminta ei välttämättä ala samalla hetkellä. Todellinen markkinoilletulo kuvaa taloudellisen toiminnan alkamista. Tiedot oikeudellisen yksikön synnystä ja taloudellisen toiminnan aloituspäivämääristä on saatu Tilastokeskukselta ja ne voivat päivittyä jälkikäteen tietojen tarkentuessa.

Viimeisin kehitys yritysten markkinoilletulojen määrässä näyttää markkinoilletulojen määrän elo-syyskuun positiivisen kehityksen jälkeen kääntyneen jälleen laskuun lokakuussa. Markkinoilletulon määrässä jäädään alle verrokkivuosien tason niin oikeudellisten yksiköiden markkinoilletuloa kuin todellista markkinoilletuloa tarkastellessa.

Poistuneiden yritysten määrää esittävässä kuvaajassa oikeudellisen yksikön markkinoilta poistuminen määritellään oikeudellisen yksikön hallinnollisen loppumispäivämäärän mukaan. Todellinen markkinoilta poistuminen määritellään oikeudellisen yksikön taloudellisen toiminnan loppumisen perusteella. Tieto taloudellisen toiminnan päättymisestä päätellään aineistosta. Tiedot on saatu Tilastokeskukselta.

Markkinoilta poistumista kuvaavassa kuvaajassa on syytä pitää mielessä, että tiedot voivat päivittyä jälkikäteen, kun markkinoilta poistumisia vahvistetaan lisää. On myös mahdollista, että taloudellisen toiminnan päättyminen on sittenkin väliaikaista, jolloin merkintä taloudellisen toiminnan päättymisestä poistetaan aineistosta jälkikäteen.

Viimeisimmät tiedot lokakuulta näyttävät markkinoilta poistuneiden yritysten määrän nousseen melko jyrkästi, ja todellisia markkinoilta poistumisia tarkastellessa lokakuun määrä on myös selkeästi verrokkivuosien tasoa korkeammalla.

Yritykset – konkurssit

Seuraavassa kuvassa esitetään konkurssihakemusten määrä kuukausittain vuosien 2019-2021 aikana. Nähdään, että konkurssihakemusten lukumäärä on kesä-heinäkuun positiivisen kehityksen jälkeen ollut nousussa. Lokakuussa konkurssihakemusten määrä on niin ikään hieman kasvanut, mutta pysyttelee vuoden 2019 viiteajankohtaa matalammalla tasolla. Sen sijaan vuoteen 2020 nähden on hakemusten määrä viimeisten kuukausien aikana ollut korkeampi.

Kotitaloudet

Kotitaloudet – työttömyysturva

Alla olevassa kuvaajassa esitämme Kelan työttömyysetuutta hakeneiden henkilöiden lukumääriä tammi – lokakuussa 2019 – 2021. Suurimmat piikit hakemusmäärissä nähdään vuoden 2020 huhti- ja toukokuussa. Vuonna 2021 vastaavaa kasvua ei havaita, vaan hakemusten määrä on maaliskuusta alkaen ollut selvästi matalampi verrattuna vuoteen 2020, jolloin korona-pandemia alkoi Suomessa. Syys-lokakuussa 2021 työttömyyetuushakemuksia on kertynyt hyvin vähän, ja ero verrokkivuosien tasoon on selkeä.

Kuvaajat eivät sisällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Lisäksi hakijamääräkuvaajat kertovat uusista hakemuksista, eivät tiettyä tukimuotoa alkuvuonna saaneiden määristä.

Kotitaloudet – toimeentulotuki

Alla esitetään toimeentulotukea hakeneiden henkilöiden lukumäärä kuukausittain vuosina 2019-2021. Toimeentuloa hakeneiden lukumäärä on toukokuuta lukuun ottamatta laskenut joka kuukausi vuonna 2021. Syyskuussa toimeentulotukea hakeneiden määrä laski selvästi verrokkivuosien tason alapuolelle, lokakuussa hakemusten määrä on yhä hyvin pieni ja niin ikään alle edellisvuosien tason.

Alanvaihdot

Alanvaihdot – hoitajien vaihtuvuus

Tässä raportissa tarkastelemme myös hoitajien siirtymiä eri ammattien ja toimialojen välillä sekä työllisistä ei-työllisiksi. Hoitajiksi tässä tarkastelussa on katsottu työnantajan tulorekisteriin ilmoittaman ammattikoodin perusteella seuraavat ammattinimikkeet:
Osastonhoitajat (5%)
Sairaanhoitajat (76.5%)
Sairaankuljetuksen ensihoitajat (4.6%)
Terveydenhoitajat (10.5%)
Ylihoitajat (0.7%)

Näiden ammattinimikkeiden välillä vaihtamista ei tässä tarkastelussa ole katsottu alan vaihtamiseksi – tällaiset vaihdot eivät siis näy kuvaajissa. Ammatti- ja palkkatiedot ovat peräisin tulorekisteristä niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet sairausvakuutuksen alaisia palkkatuloja. Jos henkilö on saanut tietyssä kuussa tuloja eri lähteistä, ammatiksi ko. kuulle on kirjattu se nimike, jolla hän on saanut suurinta palkkaa. Henkilö on katsottu työlliseksi, jos hän on saanut tuloja yli 0 euroa. Ikää koskevat tiedot on haettu Tilastokeskuksen FOLK-perustietomoduulista, ja iällä viitataan henkilön ikään seurantavuoden lopussa.

Suhteelliset vertailut on tehty henkilötasolla edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen seuraavin huomioin. Jos henkilö ei ole edellisenä vuonna tulorekisterin mukaan ollut ko. kuussa työssä, hänellä ei ole toimialaa eikä ammattia. Jos hän on tarkasteluvuonna työssä hoitajana, hän on siirtynyt tähän työhön ei-työllisen asemasta. Vastaavasti, jos henkilö on ollut edellisenä vuonna työssä hoitajana, mutta tarkasteluvuonna ei ole lainkaan työssä, hän ei vaihda ammattia eikä toimialaa vaan siirtyy ei-työlliseksi.

Ensimmäinen kuva esittää tarkastelluissa hoitaja-ammateissa työskentelevien määrää yhteensä vuosien 2019 ja 2021 välillä. Korona-aikana hoitajien lukumäärä tässä tarkastelussa on vaihdellut reilusta 80 000 henkilöstä vajaaseen 90 000 henkilöön. Perusvuoteen 2019 verrattuna vaihtuvuudessa ei ole nähtävissä merkittäviä eroja.

Seuraavat kuvat esittävät siirtymiä muista ammateista ja ei-työllisistä hoitajiksi (sisäänvirtaus) sekä siirtymiä hoitajista muihin ammatteihin ja ei-työllisiksi (ulosvirtaus). Nähdään, että tarkasteluajankohtana siirtyminen toisesta ammatista hoitaja-ammattiin on ollut suurempaa kuin hoitajasta toiseen ammattiin vaihtaminen. Talvella 2020-2021 vaihtuvuus liikkui lähellä nollasummaa mutta loppuvuotta 2021 kohden sisäänvirtaus on ollut jälleen ulosvirtausta korkeammalla tasolla. Hoitajista ei-työllisiksi ja ei-työllisistä hoitajiksi siirtyneissä vaihtelu on ollut suurempaa. Kevät 2020 näytti aiheuttaneen hidastumista ei-työllisistä hoitajiksi siirtymisiin, mutta kehityssuunta muuttui loppuvuotta 2020 kohti ja näin ollen sisään- ja ulosvirtauksien suhde onkin kääntynyt positiiviseksi.

Alla esitetään hoitajien vaihtuvuutta ikäryhmittäin. Ensimmäinen kuva kertoo hoitaja-ammateissa työskentelevien henkilöiden määrän eri ikäryhmissä, jälkimmäiset kuvat esittävät hoitajien siirtymiä toiseen ammattiin sekä hoitajista ei-työllisiksi siirtyneitä ikäryhmittäin. Selkeimpiä muutokset ovat nuorten ja eläköityvien työntekijöiden joukossa, jotka tosin ovat määrällisesti ikäryhmistä kaikkein pienimpiä. Hoitajasta muihin ammatteihin siirtyminen näyttää olevan suurinta alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Tämä on kuitenkin jokseenkin odotettavaa nuorilla ottaen huomioon, että työura ei tyypillisesti ole vielä vakiintunutta ja vaihtuvuus esimerkiksi opiskeluaikana on suurempaa. Muissa ikäryhmissä ammatinvaihdoissa ei tämän tarkastelun perusteella ole havaittavissa suuria muutoksia.

Seuraavat kuvaajat esittävät ammatista toiseen vaihtaneiden mediaanipalkan kehitystä verraten hoitajina jatkaneita (ei alan- tai ammatinvaihtoa), hoitajasta muihin ammatteihin siirtyneitä sekä muista ammateista hoitajaksi siirtyneitä henkilöitä. Ensimmäinen kuvio esittää palkan mediaanimuutoksen kehitystä näissä kolmessa tarkasteluryhmässä. Nähdään, että muihin ammatteihin vaihtaneiden hoitajien palkan muutos on ollut vuosien 2020 ja 2021 aikana suunnilleen samalla tasolla kuin hoitajina jatkavien henkilöiden. Muista ammateista hoitajiksi vaihtaneiden palkka kasvoi kolmesta ryhmästä eniten tarkasteluaikana.

Toinen kuva esittää ammatista toiseen vaihtaneiden uusia mediaanipalkkoja. Korkein mediaanipalkka on hoitajina jatkavilla, joilla mediaanipalkka vaihtelee tarkasteluaikana noin 3000 eurosta 3750 euroon kuukaudessa. Muihin ammatteihin vaihtaneet hoitajat eivät siis keskimäärin näytä ansaitsevan paremmin uusissa ammateissa.

Hoitajien alanvaihdoissa ei tämän tarkastelun nojalla ole nähtävissä korona-aikana suuria muutoksia. Kaiken kaikkiaan vaihtuvuus on ollut maltillista ja karkeasti alle ammattien keskiarvon. Myös erot ikäryhmien välillä ovat jokseenkin odotettavia.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Kuvaajat ja data: https://www.helsinkigse.fi/korona-data/