Tilannehuoneen raportti 19.8.2021 – viimeisimmät kehityskulut työmarkkinoilla ja yrityksissä

August 19, 2021

Helsinki GSE:n tilannehuone jatkaa ajantasaisiin aineistoihin perustuvien raporttien julkaisua joka toinen viikko. Raporteissa tarkastellaan talouden kehitystä yritysten, työmarkkinoiden ja/tai kotitalouksien näkökulmasta. 

Taustatiedot kuvioille on kerätty Tilastokeskuksen rekistereistä.

Raportin nostot

  • Vuoden 2021 yhteenlaskettu kuukausittainen palkkasumma on ollut tammikuuta lukuun ottamatta vuosia 2020 ja 2019 korkeammalla.
  • Työllisten (tienaavat yli 1000€/kk) päivittäinen lukumäärä on ollut vuoden 2020 huhtikuusta lähtien vuoden 2019 alapuolella, mutta noussut 2021 kesäkuussa jälleen vuoden 2019 viiteajankohdan tasolle. Lukumäärän suhteellinen kasvu vaikuttaa olleen suurempaa korkeammissa tuloluokissa.
  • Vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen kokonaisliikevaihdossa on toimialoittain ja maakunnittain tarkasteltuna ollut sekä nousuja että laskuja vuoteen 2019 verrattuna. Neljässä kymmenestä suurimmasta maakunnasta yritysten liikevaihto on kasvanut, kuudessa laskenut. Majoitus- ja ravintolapalvelut, tukipalvelut, logistiikka sekä teollisuus ovat jääneet liikevaihdossa vuotta 2019 matalammalle, sen sijaan liikevaihto kasvoi erityisesti asiantuntijapalveluissa sekä rahoituksen ja kaupan aloilla.

Työmarkkinat

Työmarkkinat – palkkasumma

Seuraava kuva esittää kuukausittaisen palkkasumman vuosina 2019–2021 tulorekisterin pohjalta. Tammikuuta lukuunottamatta vuoden 2021 palkkasumma on ollut edellisiä vuosia korkeammalla tasolla. Ero aiempiin vuosiin oli suurinta kesäkuussa. Sen sijaan vuoden 2020 palkkasumma pysytteli enimmäkseen vuoden 2019 tasolla tai sen alapuolella. Suurin palkkasumman pudotus ajoittui toukokuuhun 2020.

Palkkasummakuvaajien aineisto on peräisin tulorekisteristä, johon tietoa ladataan vaihtelevalla viiveellä. Luvut saattavat siksi hieman päivittyä jälkikäteen. Käytännössä kuukautta vanhempia tietoja voi kuitenkin jo pitää lähes lopullisina.

Alla oleva kuvaaja vertaa eri toimialojen palkkasummia heinäkuussa vuosina 2019–2021. Heinäkuun palkkasumma näyttää kasvaneen erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa, sekä julkisen hallinnon aloilla vuonna 2021. Myös asiantuntijapalveluissa sekä kaupan ja viestinnän aloilla palkkasumma on kasvanut selkeästi.

Seuraavat kaksi kuviota kuvaavat kuntien palkkasumman kehitystä heinäkuussa 2019 – 2021. Ensimmäisessä kuviossa on heinäkuun kokonaispalkkasumma 20 suurimmassa kunnassa. Toinen kuvio esittää kymmenen koko maassa heikoiten ja kymmenen parhaiten kehittynyttä kuntaa heinäkuussa 2021 verrattuna vuoteen 2019.

Kaikissa suurimmissa kunnissa vuoden 2021 heinäkuun palkkasumma oli edellisvuosia korkeammalla ja suurimmassa osassa kuntia myös vuoden 2020 palkkasumma oli vuotta 2019 korkeammalla tasolla. Toinen kuvio tukee havaintoja siitä, että suurimmassa osassa kuntia palkkasumma on kasvanut, sillä se on laskenut vain Uudessakaupungissa ja Maarianhaminassa. Heinäkuun kehitys näyttää olleen suurinta melko pienissä kunnissa, sillä 20 suurimman kunnan listalta palkkasummaltaan kasvaneiden kuntien joukossa ovat vain Joensuu ja Lappeenranta.

Seuraava kuvio vertailee heinäkuun 2019–2021 palkkasummia ikäluokittain. Vuoden 2021 heinäkuun palkkasumma on suurempi kuin vuosien 2019 ja 2020 palkkasumma jokaisella ikäluokalla. Palkkasumma näyttää kasvaneen erityisesti 60-64-vuotiailla sekä 45-49-vuotiailla.

Seuraava kuvio tarkastelee palkkasumman suhteellisia muutoksia ammateittain heinäkuussa 2021. Esitämme kuvassa ne ammatit, joissa palkkasumma on pienentynyt tai kasvanut eniten heinäkuussa 2021 verrattuna vuoteen 2019.

Työmarkkinat – lomautukset ja irtisanomiset

Alla on kuvattu alkaneet työttömyys- ja lomautusjaksot viikoittain vuosina 2019–2021. Uusien jaksojen kokonaismäärä on laskenut huomattavasti ensimmäisten koronatoimenpiteiden voimaantuloa seuranneista viikoista. Vuoden 2021 aikana uusien lomautusjaksojen määrä näyttää hiljalleen laskeneen lähelle vuoden 2019 tasoa, kun taas uusien työttömyysjaksojen määrä on laskenut jopa vuoden 2019 viiteajankohtaa matalammaksi.

Työmarkkinat – työllisyys

Alla esitämme työllisten päivittäiset lukumäärät, sekä lukumäärän muutoksen vuosina 2019–2021. Työllisyys on määritelty palkkatulojen perusteella niin, että henkilö katsotaan työlliseksi, jos hän saa yhteensä vähintään 1 000 euroa palkkatuloja kuukaudessa. Työllisyysdata päivittyy hieman hitaammin kuin palkkasumma, joten tuoreimpiin tietoihin tulee suhtautua varauksella.

Työllisiksi katsottujen henkilöiden määrä on tämän määritelmän mukaan ollut vuoden 2020 huhtikuusta lähtien vuoden 2019 alapuolella, mutta noussut vuoden 2021 kesäkuussa jälleen vuoden 2019 tasolle.

Seuraavat kolme kuvaajaa esittävät työllisten lukumäärän tulotasoille vähintään 3000€/kk ja 6000€/kk. Havaitaan, että työllisten lukumäärä on noussut kesäkuussa erityisesti korkeammissa tuloluokissa: näitä tuloluokkia vertailtaessa työllisten määrän kasvu verrattuna vuoteen 2019 on ollut suurempaa vähintään 3000€ tienaavilla kuin vähintään 1000€ tienaavilla ja työllisten määrän suhteellinen kasvu on ollut näistä tulotasoista selkeästi suurinta yli 6000€/kk tienaavien joukossa.

Yritykset

Yritykset – liikevaihto

Alla esitetään kvartaalittainen kokonaisliikevaihdon muutos vuodesta 2019 vuoteen 2021 maakunnittain. Liikevaihtotiedot raportoidaan viiveellä, joten toisen kvartaalin tietoihin tulee vielä päivityksiä.

Kuvasta havaitaan, että kuudessa kymmenestä suurimmasta maakunnasta yritysten kokonaisliikevaihto on laskenut huomattavasti vuoden 2021 ensimmäisessä kvartaalissa vuoteen 2019 verrattuna. Pohjois-Savossa ja Satakunnassa kokonaisliikevaihto on sen sijaan ollut huomattavasti vuotta 2019 korkeammalla. Toisen kvartaalin tietoihin tulee vielä päivityksiä, mutta vaikuttaa siltä, että myös toisessa kvartaalissa kokonaisliikevaihto on kasvanut suhteellisesti eniten Pohjois-Savossa ja Satakunnassa.

Alla esitetään kvartaalittainen kokonaisliikevaihdon muutos vuodesta 2019 vuoteen 2021 toimialoittain. Havaitaan, että vuoden 2021 ensimmäisellä kvartaalilla suurimmilla toimialoilla oli sekä liikevaihdon nousua että laskua vuoteen 2019 verrattuna. Majoitus- ja ravintolapalvelut, tukipalvelut, logistiikka sekä teollisuus olivat ensimmäisellä kvartaalilla liikevaihdossa 10-40% vuoden 2019 viiteajankohtaa matalammalla. Sen sijaan liikevaihto kasvoi erityisesti asiantuntijapalveluissa sekä rahoituksen ja kaupan aloilla. Toisen kvartaalin tietoihin tulee vielä päivityksiä, mutta vaikuttaa siltä, että samat alat tulevat olemaan suurimpien laskijoiden joukossa myös toisella kvartaalilla.

Yritykset – ulkomaankauppa

Ulkomaankauppaa koskevat tiedot on koottu Tullin aineistosta. Aineisto sisältää tiedot tavarakaupasta, jossa fyysinen kappale liikkuu rajan yli (poikkeuksena laivat ja lentokoneet, jotka tilastoidaan omistuksen muuttuessa).

Tavaraviennin suurimmat suhteelliset muutokset nähtiin huhti- ja toukokuussa 2020 sekä tammikuussa 2021. Marras-joulukuussa taas noustiin lähelle vuoden 2019 tasoa. Maaliskuusta 2020 alkaen tavaratuonnin suhteelliset muutokset ovat kuukausittain noudatelleet pääasiassa viennin muutoksia, mutta olleet yleensä maltillisempia. Alkuvuonna 2021 sekä vienti että tuonti osoittivat piristymisen merkkejä, mutta lähtivät taas huhti-toukokuussa laskuun.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Kuvaajat ja data: https://www.helsinkigse.fi/korona-data/