Tilannehuoneen raportti 19.11.2020 – viimeisimmät kehityskulut työmarkkinoilla, kotitalouksissa ja yrityksissä

November 19, 2020

GSE:n tilannehuone jatkaa ajantasaisiin aineistoihin perustuvien raporttien julkaisua joka toinen viikko. Raporteissa tarkastellaan talouden kehitystä niin yritysten, työmarkkinoiden kuin kotitalouksienkin näkökulmasta.

Vertailujaksona käytetään useissa kuvioissa vuoden 2019 kevättä ja kesää. Taustatiedot kuvioille on kerätty Tilastokeskuksen rekistereistä. Taustatiedot ovat uusimmat Tilastokeskuksessa saatavilla olevat, vuoden 2018 lopulta.

Työmarkkinat

Työmarkkinat – palkkasumma

Seuraava kuva esittää kuukausittaisen palkkasumman vuosina 2019 ja 2020 tulorekisterin pohjalta. Palkkasumma on ollut huhtikuusta alkaen alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin, paitsi heinäkuussa. Syyskuun palkkasumma on kuitenkin hyvin lähellä viime vuotta.

Palkkasummakuvaajia tarkastellessa on hyvä pitää mielessä, että tietoja ladataan Tulorekisteriin vaihtelevalla viiveellä, joten luvut saattavat aina hieman muuttua jälkikäteen. Käytännössä kuukautta vanhempia tietoja voi jo pitää lähes lopullisina – syyskuun palkkasumma on siis jo lähellä sitä mitä se tulee olemaan lopputarkastelussa, kun taas lokakuun palkkasumma voi vielä muuttua.

Alla oleva kuva vertaa lokakuun palkkasummaa toimialoittain vuosina 2019 ja 2020. Suurimmista toimialoista kaikki ovat ylttäneet lokakuussa viime vuoden yläpuolelle. Tukipalvelut, logistiikka, virkistyspalvelut sekä majoitus ja ravintolat ovat selvästi viime vuotta alhaisemmalla tasolla.

Seuraavat kolme kuviota kuvaavat kuntien palkkasumman kehitystä vuosina 2019 ja 2020. Ensimmäisessä kuviossa on lokakuun kokonaispalkkasumma 20 suurimmassa kunnassa. Toisessa kuviossa on samojen kuntien palkkasumman suhteellinen muutos viime vuodesta. Näiden kuntien joukossa suurimmat palkkasumman suhteelliset pudotukset nähtiin syyskuussa Järvenpäässä, Vantaalla ja Porvoossa.

Kolmas kuvio esittää kaikkien kuntien kymmentä heikoiten ja kymmentä parhaiten kehittynyttä kuntaa. Palkkasumma laski viime lokakuuhun verrattuna eniten Keravalla (-4,6%).

Seuraavat kaksi kuviota vertaavat lokakuun 2019 ja 2020 palkkasummia ikäluokittain. Palkkasumma on laskenut erityisesti alle 30-vuotiaiden sekä hieman 50-54 vuotiaiden joukossa, mutta noussut kaikissa muissa ikäryhmissä. 30-44, 50-59 ja yli 64-vuotiaat ovat kokeneet vain pieniä muutoksia kumpaankiin suuntaan. Eniten palkkasumma on noussut 60-64-, ja 45-49-vuotiailla. Suurimman notkahduksen ovat kärsineet alle 25-vuotiaat, niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin.

Työmarkkinat – lomautukset ja irtisanomiset

Alla on kuvattu alkaneet työttömyys- ja lomautusjaksot viikoittain vuosina 2019 ja 2020. Uusien lomautusjaksojen määrä on laskenut huomattavasti ensimmäisten koronatoimenpiteiden voimaantuloa seuranneista viikoista. Alkavien lomautusjaksojen määrä on viime viikkoina ollut samaa luokkaa kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Alla verrataan toimialoittain alkaneiden työttömyys- ja lomautusjaksojen määrää vuosina 2019 ja 2020. Kasvua viime vuoteen verrattuna on kaikilla toimialoilla paitsi kotitalouksissa. Eniten teollisuudessa, kaupan alalla, logistiikassa sekä majoitus- ja ravintola-alalla . Suurista toimialoista julkisessa hallinnossa lomautusten ja irtisanomisten kasvu on ollut suhteellisesti lievintä.

Kotitaloudet

Kotitaloudet – asumistuki

Kelan myöntämän asumistuen hakemusmäärä oli ennen poikkeusolojen voimaantuloa edellisvuoden tasolla, mutta eroa syntyi etenkin maalis-toukokuussa. Toukokuusta lähtien hakemusten kasvuvauhti on pysynyt lähellä edellisvuotta.

Asumistukihakemusten määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna voimakkaimmin Uudellamaalla – yli 15 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Yli 100 000 Uudellamaalla asuvaa on hakenut tämän vuoden aikana asumistukea. Toisiksi suurinta kasvu on ollut Etelä-Pohjanmaalla. Enimmillään 5 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna on ollut havaittavissa Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa sekä Kainuussa.

Kotitaloudet – työttömyysturva

Kelaan saapuneet työttömyysturvahakemukset ylittävät edellisvuoden tason yli 130 000 hakemuksella. Hakemusmäärät lähtivät voimakkaaseen kasvuun noin viikko poikkeusolon tultua voimaan. Hakemustulva on laantunut toukokuun alusta alkaen, ja kasvuvauhti alkaa jo olla edellisvuotta vastaava.

Koronakriisi on heikentänyt työllisyystilannetta kaikkialla Suomessa. Maakunnista pahiten näyttää kärsineen Uusimaa, jossa työttömyysturvahakemukset ovat kasvaneet yli 80 prosenttia. Kasvu on ollut myös muualla – alhaisimman kasvun alueella Pohjois-Karjalassakin työttömyysturvahakemusten määrä on kasvanut noin 25 prosenttia.

Poikkeusolojen aikaiset rajoitukset kohdistuivat kevään aikana voimakkaimmin palvelualoihin. Palvelualojen työntekijöiden demografinen profiili heijastuu Kelasta työttömyysturvaa hakeneiden henkilöiden lukumääriin sekä sukupuolittain että ammateittain. Työttömyysetuuden hakijoiden painottuminen nuorempiin ikäluokkiin on puolestaan seurausta eroista työssäoloehdon täyttämisessä sekä työttömyyskassaan kuulumisessa.

Kelan työttömyysetuutta hakeneiden asuntokuntarakenteen mukainen vertailu edellisvuoteen kertoo työttömyyden kohdentuneen perheisiin yksinasuvia voimakkaammin.

Myös lomautetuista lähes kolme neljäsosaa kuuluu perheasuntokuntaan, joskin yksin asuvien lomautettujen määrä on kasvanut edellisvuodesta likimain yhtä voimakkaasti kuin perheasuntokunnissa asuvien.

Yritykset

Yritykset – lomauttaneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä

Seuraavaksi kuvataan lomauttaneiden yritysten osuutta kaikista yrityksistä toimialoittain, maakunnittain ja yrityskokoluokittain. Näissä analyyseissä ei siis huomioida lomautettujen osuutta yrityksen henkilöstöstä.

Maaliskuun alusta alkaen yli 20 prosenttia matkailu- ja ravintola-alalla toimivista yrityksistä ovat lomauttaneet työntekijöitään. Maakunnittain tarkasteltuna suurin lomauttaneiden yritysten osuus on Lapissa ja Uudellamaalla. Lomauttaneiden yritysten osuus on suurin suurimpien yritysten joukossa.

Lomauttaneiden yritysten osuuden kasvu painottuu kaikilla toimialoilla, kaikissa maakunnissa ja kokoluokissa vahvasti maalis-huhtikuuhun, kun taas touko-marraskuussa osuus on kasvanut verrattain vähän.

Yritykset – lomautettujen työntekijöiden osuus

Alla kuvataan lomautettujen osuutta kaikista työntekijöistä. Jokainen piste tietyllä vaakaviivalla kuvaa tietyn kuukauden tilannetta, eli mikä osuus työntekijöistä on keskimäärin lomautettu esimerkiksi tietyllä toimialalla niissä yrityksissä, jotka ovat kyseisenä kuukautena lomauttaneet työntekijöitään. Esimerkiksi Viestintä-vaakaviivan luku ‘4’ tarkoittaa, että huhtikuussa lomautuksia tehneissä viestintäyrityksissä lomautettiin keskimäärin reilut 30 prosenttia henkilöstöstä. Luvut esitetään hajotelmina, ensin toimialoittain, sitten maakunnittain ja lopuksi yrityskokoluokittain.

Ensimmäisestä kuvasta havaitaan, että monilla aloilla lomautuksia tehneissä yrityksissä lomautettiin maalis- ja huhtikuussa selvästi muita kuukausia suurempi osuus henkilöstöstä. Esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alalla lomautettiin maaliskuussa lomautuksia tehneissä yrityksissä keskimäärin noin puolet työntekijöistä, mutta touko-marraskuussa viidennes tai vähemmän.

Alimmasta kuvasta nähdään, että suurimmat yritykset ovat lomauttaneet pienimmän osuuden työntekijöistään ja pienimmät yritykset suurimman osuuden työntekijöistään. Pienissä, alle 5 hengen yrityksissä lomautettujen osuus on yhä lokakuussa korkea.

Yritykset – konkurssihakemukset

Seuraavassa kuviossa esitetään tiettyyn päivämäärään mennessä kertyneiden konkurssihakemusten lukumäärä vuosina 2018-2020. Vaaka-akselilla esitetään päivämäärä, pystyakselilla kyseiseen päivämäärään mennessä jätettyjen konkurssihakemusten määrä. Vuosien 2018 ja 2019 lukemat ovat verrokkeina vuodelle 2020.

Kuluvana vuonna hakemuksia oli ennen koronatoimien alkua edellisvuosia enemmän. Hakemusten määrä ei näyttäisi toimien myötä lähteneen havaittavaan kasvuun. Heinäkuuhun mennessä konkurssihakemuksia on päinvastoin kertynyt edellisvuosia vähemmän, ja kasvuvauhti vaikuttaa yhä hidastuvan edellisvuosiin verrattuna. Tätä todennäköisesti selittää se, että konkurssilakia (HE 46/2020) muutettiin väliaikaisesti huhtikuussa niin, että velkojan oikeus hakea yritys konkurssiin rajoittui merkittävästi.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi