Tilannehuoneen raportti 17.12.2020 – viimeisimmät kehityskulut työmarkkinoilla, kotitalouksissa ja yrityksissä

December 17, 2020

GSE:n tilannehuone jatkaa ajantasaisiin aineistoihin perustuvien raporttien julkaisua joka toinen viikko. Raporteissa tarkastellaan talouden kehitystä niin yritysten, työmarkkinoiden kuin kotitalouksienkin näkökulmasta.

Vertailujaksona käytetään useissa kuvioissa vuoden 2019 kevättä ja kesää. Taustatiedot kuvioille on kerätty Tilastokeskuksen rekistereistä. Taustatiedot ovat uusimmat Tilastokeskuksessa saatavilla olevat, vuoden 2018 lopulta.

Työmarkkinat

Työmarkkinat – palkkasumma

Seuraava kuva esittää kuukausittaisen palkkasumman vuosina 2019 ja 2020 tulorekisterin pohjalta. Palkkasumma on ollut huhtikuusta alkaen alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin, paitsi heinä- ja syyskuussa. Lokakuussa palkkasummassa on tapahtunut kuitenkin muutos parempaan ja lokakuun palkkasumma onkin suurempi kuin viime vuonna.

Palkkasummakuvaajia tarkastellessa on hyvä pitää mielessä, että tietoja ladataan Tulorekisteriin vaihtelevalla viiveellä, joten luvut saattavat aina hieman muuttua jälkikäteen. Käytännössä kuukautta vanhempia tietoja voi jo pitää lähes lopullisina – marraskuun palkkasummaa on pidettävä vielä ennakotietona.

Alla oleva kuva esittää keskimääräisiä palkkatuloja huhtikuussa 2020 alkaneen työllisyys-, lomautus-, tai työttömyysjakson mukaan. Kuvasta näkyy, että huhtikuussa työllisinä olleiden palkat ovat pikemminkin nousseet, kun taas huhtikuussa lomautettujen keskipalkat eivät ole täysin palautuneet vuoden 2019 tasolle. Huhtikuussa 2020 työttömyysjakson aloittaneiden palkat ovat keskimäärin palautuneet vielä hitaammin kuin lomautettujen palkat. Hidasta palautumista selittänee ainakin pidentyneet työttömyys- tai lomautusjaksot.

Yllä olevissa kuvaajissa on verrattu palkkatulojen suhteellista muutosta lokakuusta 2019 lokakuuhun 2020 (2.48 miljoonaa havaintoa) ja helmikuusta 2020 lokakuuhun 2020 (2.18 miljoonaa havaintoa). Helmikuun palkka on valittu lähtöpisteeksi, koska maaliskuussa koronaviruksesta johtuneet poikkeusolot vaikuttivat työmarkkinoihin voimakkaasti. Molemmissa kuvaajissa palkkatulot on jaettu kolmeen kategoriaan: palkkatulot noussut, palkkatulot laskenut ja palkkatulot pysynyt samana. Tässä palkkatulojen samana pysyminen on määritelty siten, että palkkatulot ovat nousseet tai laskeneet enintään kolme prosenttia alkuperäisestä palkasta.

Kuvaaja osoittaa, että molemmilla aikaperiodeilla yli 30 prosentilla palkansaajista palkkatulot ovat nousseet, mutta vastaavasti yli 30 prosentilla palkkatulot ovat myös laskeneet. Molemmissa kuvaajissa on huomionarvoista se, että kategoriassa ”palkkatulot nousseet” ja ”palkkatulot laskeneet” suurimmalla osalla palkkatulojen muutos on ollut yli 10%. Molemmat kuvaajat sisältävät henkilöt, jotka ovat olleet tulorekisterissä joko molempina tai toisena kuukautena.

Alla oleva kuva vertaa marraskuun palkkasummaa toimialoittain vuosina 2019 ja 2020. Suurimmista toimialoista kaikki ovat ylttäneet lokakuussa viime vuoden yläpuolelle. Tukipalvelut, logistiikka, virkistyspalvelut sekä majoitus ja ravintolat ovat selvästi viime vuotta alhaisemmalla tasolla.

Seuraavat kolme kuviota kuvaavat kuntien palkkasumman kehitystä vuosina 2019 ja 2020. Ensimmäisessä kuviossa on marraskuun kokonaispalkkasumma 20 suurimmassa kunnassa. Toisessa kuviossa on samojen kuntien palkkasumman suhteellinen muutos viime vuodesta. Näiden kuntien joukossa suurimmat palkkasumman suhteelliset pudotukset nähtiin marraskuussa Vantaalla ja Porvoossa.

Kolmas kuvio esittää kaikkien kuntien kymmentä heikoiten ja kymmentä parhaiten kehittynyttä kuntaa. Palkkasumma laski viime marraskuuhun verrattuna eniten Uudessakaupungissa (-12,2%).

Seuraavat kaksi kuviota vertaavat marraskuun 2019 ja 2020 palkkasummia ikäluokittain. Palkkasumma on laskenut erityisesti alle 25-vuotiaiden joukossa. Muissa ikäryhmissä palkkasumma on ollut lähellä vuoden takaista tai noussut. Eniten palkkasumma on noussut 60-64-, ja 45-49-vuotiailla.

Työmarkkinat – lomautukset ja irtisanomiset

Alla on kuvattu alkaneet työttömyys- ja lomautusjaksot viikoittain vuosina 2019 ja 2020. Uusien lomautusjaksojen määrä on laskenut huomattavasti ensimmäisten koronatoimenpiteiden voimaantuloa seuranneista viikoista. Alkavien lomautusjaksojen määrä on ollut kuluneen vuoden ajan korkeammalla viime vuoteen verrattuna.

Alla verrataan toimialoittain alkaneiden työttömyys- ja lomautusjaksojen määrää vuosina 2019 ja 2020. Kasvua viime vuoteen verrattuna on kaikilla toimialoilla paitsi kotitalouksissa. Eniten teollisuudessa, kaupan alalla, logistiikassa sekä majoitus- ja ravintola-alalla . Suurista toimialoista julkisessa hallinnossa lomautusten ja irtisanomisten kasvu on ollut suhteellisesti lievintä.

Kotitaloudet

Kotitaloudet – tukia hakeneiden palkkakehitys

Huhtikuussa ensimmäistä kertaa työttömyystukea hakeneiden palkat luonnollisesti laskivat huhti-, ja toukokuussa verrattuna alkuvuoteen. Huomionarvoista on kuitenkin se, että keskimääräinen palkka on sittemmin palautunut jo alkuperäiselle tasolle. Sama ilmiö havaitaan, kun katsotaan kuvaajaa, joka kertoo huhtikuussa ensimmäistä kertaa asumistukea hakeneiden palkkatiedot.

Alla olevassa kuvassa ovat ne Kelan työttömyystukia hakeneet henkilöt, jotka ovat huhtikuussa jääneet työttömäksi tai lomautettu, mutta eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen. On hyvä huomioida, että kuvaajassa olevat työttömät eroavat aiemmin palkkasumma kappaleessa mainituista työttömistä ja lomautetuista, sillä tässä joukkoon kuuluvat kaikki työttömät ja lomautetut. Kuvaajien pystyakselilla näkyy palkka ja vaaka-akselilla kuukaudet.

Kotitaloudet – asumistuki

Alla olevasta kuvaajassa näkyy Kelan asumistuen hakemusmäärät koronakriisin aikana. Hakemusten määrät olivat selkeästi korkeammalla kriisin alkuvaiheessa kuin viime vuonna samaan aikaan. Toukokuusta lähtien hakemusten kasvuvauhti on pysynyt lähellä edellisvuotta.

Asumistukihakemusten määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna voimakkaimmin Uudellamaalla – noin 14 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Yli 100 000 Uudellamaalla asuvaa on hakenut tämän vuoden aikana asumistukea. Toisiksi suurinta kasvu on ollut Etelä-Pohjanmaalla. Enimmillään 5 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna on ollut havaittavissa Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa sekä Keski-Suomessa.

Kotitaloudet – työttömyysturva

Kelaan saapuneet työttömyysturvahakemukset ylittivät edellisvuoden tason selkeästi maalis-, huhti- ja toukokuussa. Hakemusmäärät lähtivät voimakkaaseen kasvuun noin viikko poikkeusolon tultua voimaan. Hakemustulva on laantunut kesäkuun alusta alkaen, ja kasvuvauhti alkaa jo olla edellisvuotta vastaava.

Koronakriisi on heikentänyt työllisyystilannetta kaikkialla Suomessa. Maakunnista pahiten näyttää kärsineen Uusimaa, jossa työttömyysturvahakemukset ovat kasvaneet 80 prosenttia. Kasvu on ollut myös muualla – alhaisimman kasvun alueella Pohjois-Karjalassakin työttömyysturvahakemusten määrä on kasvanut noin 20 prosenttia.

Poikkeusolojen aikaiset rajoitukset kohdistuivat kevään aikana voimakkaimmin palvelualoihin. Palvelualojen työntekijöiden demografinen profiili heijastuu Kelasta työttömyysturvaa hakeneiden henkilöiden lukumääriin sekä sukupuolittain että ammateittain. Työttömyysetuuden hakijoiden painottuminen nuorempiin ikäluokkiin on puolestaan seurausta eroista työssäoloehdon täyttämisessä sekä työttömyyskassaan kuulumisessa.

Kelan työttömyysetuutta hakeneiden asuntokuntarakenteen mukainen vertailu edellisvuoteen kertoo työttömyyden kohdentuneen perheisiin yksinasuvia voimakkaammin.

Myös lomautetuista lähes kolme neljäsosaa kuuluu perheasuntokuntaan, joskin yksin asuvien lomautettujen määrä on kasvanut edellisvuodesta likimain yhtä voimakkaasti kuin perheasuntokunnissa asuvien.

Yritykset

Yritykset – lomauttaneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä

Seuraavaksi kuvataan lomauttaneiden yritysten osuutta kaikista yrityksistä toimialoittain, maakunnittain ja yrityskokoluokittain. Näissä analyyseissä ei siis huomioida lomautettujen osuutta yrityksen henkilöstöstä.

Maaliskuun alusta alkaen yli 20 prosenttia matkailu- ja ravintola-alalla toimivista yrityksistä ovat lomauttaneet työntekijöitään. Maakunnittain tarkasteltuna suurin lomauttaneiden yritysten osuus on Lapissa ja Uudellamaalla. Lomauttaneiden yritysten osuus on suurin suurimpien yritysten joukossa.

Lomauttaneiden yritysten osuuden kasvu painottuu kaikilla toimialoilla, kaikissa maakunnissa ja kokoluokissa vahvasti maalis-huhtikuuhun, kun taas touko-marraskuussa osuus on kasvanut verrattain vähän.

Yritykset – lomautettujen työntekijöiden osuus

Alla kuvataan lomautettujen osuutta kaikista työntekijöistä. Jokainen piste tietyllä vaakaviivalla kuvaa tietyn kuukauden tilannetta, eli mikä osuus työntekijöistä on keskimäärin lomautettu esimerkiksi tietyllä toimialalla niissä yrityksissä, jotka ovat kyseisenä kuukautena lomauttaneet työntekijöitään. Esimerkiksi Viestintä-vaakaviivan luku ‘4’ tarkoittaa, että huhtikuussa lomautuksia tehneissä viestintäyrityksissä lomautettiin keskimäärin reilut 30 prosenttia henkilöstöstä. Luvut esitetään hajotelmina, ensin toimialoittain, sitten maakunnittain ja lopuksi yrityskokoluokittain.

Ensimmäisestä kuvasta havaitaan, että monilla aloilla lomautuksia tehneissä yrityksissä lomautettiin maalis- ja huhtikuussa selvästi muita kuukausia suurempi osuus henkilöstöstä. Esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alalla lomautettiin maaliskuussa lomautuksia tehneissä yrityksissä keskimäärin noin puolet työntekijöistä, mutta touko-marraskuussa viidennes tai vähemmän. Myös toisesta kuvaajasta havaitaan sama ilmiö maakunnissa. Lomautustahti on selkeästi hidastunut huhtikuun jälkeen.

Alimmasta kuvasta nähdään, että suurimmat yritykset ovat lomauttaneet pienimmän osuuden työntekijöistään ja pienimmät yritykset suurimman osuuden työntekijöistään. Pienissä, alle 5 hengen yrityksissä lomautettujen osuus on yhä lokakuussa korkea.

Yritykset – konkurssihakemukset

Seuraavassa kuviossa esitetään tiettyyn päivämäärään mennessä kertyneiden konkurssihakemusten lukumäärä vuosina 2018-2020. Vaaka-akselilla esitetään päivämäärä, pystyakselilla kyseiseen päivämäärään mennessä jätettyjen konkurssihakemusten määrä. Vuosien 2018 ja 2019 lukemat ovat verrokkeina vuodelle 2020.

Kuluvana vuonna hakemuksia oli ennen koronatoimien alkua edellisvuosia enemmän. Hakemusten määrä ei näyttäisi toimien myötä lähteneen havaittavaan kasvuun. Heinäkuuhun mennessä konkurssihakemuksia on päinvastoin kertynyt edellisvuosia vähemmän ja marraskuun loppuun mennessä hakemuksia on tullut selkeästi vähemmän kuin viime vuonna. Tätä todennäköisesti selittää se, että konkurssilakia (HE 46/2020) muutettiin väliaikaisesti huhtikuussa niin, että velkojan oikeus hakea yritys konkurssiin rajoittui merkittävästi.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi