Tilannehuoneen raportti 16.07.2020 – viimeisimmät kehityskulut työmarkkinoilla, kotitalouksissa ja yrityksissä

July 16, 2020

GSE:n tilannehuone julkaisee ajantasaisiin aineistoihin perustuvia raportteja myös kesälomakaudella. Raporteissa tarkastellaan talouden kehitystä niin yritysten, työmarkkinoiden kuin kotitalouksienkin näkökulmasta. Raportteja julkaistaan joka toinen viikko.

Vertailujaksona käytetään useissa kuvioissa vuoden 2019 kevättä. Taustatiedot kuvioille on kerätty Tilastokeskuksen rekistereistä. Taustatiedot ovat uusimmat Tilastokeskuksessa saatavilla olevat, vuoden 2018 lopulta.

Työmarkkinat

Työmarkkinat – palkkasumma

Seuraava kuva esittää palkkasumman kuukausittain vuosina 2019 ja 2020 tulorekisterin perusteella. Palkkasumma oli kuluvan vuoden kesäkuussa vajaat 0,5 miljardia euroa alhaisempi kuin viime vuoden kesäkuussa. Ero viime vuoteen kaventui hieman toukokuuhun verrattuna. Palkkasumma on ollut huhtikuusta lähtien alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Alla oleva kuva näyttää vertaa kesäkuun palkkasummaa toimialoittain vuosina 2019 ja 2020. Suurin euromääräinen pudotus palkkasummassa nähtiin kesäkuussa teollisuudessa ja logistiikassa.

Seuraavat kolme kuviota näyttävät, miten palkkasumma on kehittynyt eri kunnissa vuosina 2019 ja 2020. Ensimmäisessä kuviossa on kesäkuun kokonaispalkkasumma 20 suurimmassa kunnassa. Toisessa kuviossa on samojen kuntien palkkasumman muutos prosenteissa viime vuoteen nähden. Suurten kuntien joukossa suurimmat palkkasumman prosentuaaliset pudotukset nähtiin kesäkuussa Porissa, Joensuussa ja Vantaalla.

Kolmannessa kuviossa tarkastellaan kaikkien kuntien kymmentä heikoiten ja kymmentä parhaiten kehittynyttä kuntaa. Palkkasumma laski kesäkuussa viime vuodesta yli 10% Akaassa ja Heinolassa. Parhaiten palkkasumma kehittyi Vaasassa ja Kemissä.

Seuraavat kaksi kuvioita tarkastelevat kesäkuun palkkasumman kehitystä ikäluokittain. Kuvioista nähdään, että palkkasumma on laskenut kaikissa ikäluokissa. Suhteessa suurinta lasku on ollut alle 25-vuotiailla.

Työmarkkinat – lomautukset ja irtisanomiset

Alla oleva kuva näyttää alkaneet työttömyys- ja lomautusjaksot päivittäin vuosille 2019 ja 2020. Kuvasta nähdään, että suurimmat lomautuspiikit osuivat maaliskuun loppupuolelle ja huhtikuun alkuun. Kuitenkin myös kesäkuussa on ollut selvästi enemmän alkaneita lomautusjaksoja kuin viime vuonna, ja päivätasolla on nähty useampia noin 5 000 uuden lomautusjakson päiviä.

Seuraava kuva näyttää alkaneiden työttömyys- ja lomautusjaksojen määrän vuosina 2019 ja 2020. Kasvua viime vuoteen verrattuna on lähes kaikilla toimialoilla, eniten teollisuudessa, kaupassa ja majoitus- ja ravintola-alalla.

Kotitaloudet

Kotitaloudet – asumistuki

Kelan myöntämän asumistuen hakemusmäärä ylitti edellisvuoden tason poikkeusolojen astuessa voimaan. Kesäkuun loppuun mennessä asumistukihakemuksia oli saapunut yli 30 000 vuoden 2019 vastaavaa ajankohtaa enemmän. Toukokuusta lähtien hakemusten kasvuvauhti on pysynyt lähellä edellisvuotta.

Asumistukihakemusten määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna voimakkaimmin Uudellamaalla – noin 30 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Lähes 80 000 uusmaalaista on hakenut alkuvuoden aikana asumistukea. Sen sijaan Pohois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa asumistukihakemusten määrä on kasvanut alle 10 prosenttia viime vuodesta.

Kotitaloudet – työttömyysturva

Kelaan saapuneet työttömyysturvahakemukset ylittävät edellisvuoden tason yli 100 000 hakemuksella. Hakemusmäärät lähtivät voimakkaalle kasvu-uralle viikon kuluttua poikkeusolon voimaantulosta. Hakemustulva on laantunut toukokuun alusta alkaen, mutta kasvu on yhä hieman edellisvuoden vastaavaa aikaa nopeampana.

Koronakriisi on heikentänyt työllisyystilannetta kaikkialla Suomessa. Maakunnittain tarkasteltuna poikkeusolojen rajoitukset ovat kohdentuneet voimakkaimmin Uudellemaalle, jossa työttömyysturvahakemukset ovat kasvaneet yli 150 prosenttia. Kasvu on ollut nopeaa muuallakin – alhaisimman kasvun alueella Pohjois-Karjalassa työttömyysturvaa on hakenut yli 50 prosenttia aiempaa useampi.

Poikkeusolojen aikaiset rajoitukset kohdistuivat kevään aikana voimakkaimmin palvelualoihin. Palvelualojen työntekijärakenne heijastuu Kelasta työttömyysturvaa hakeneiden henkilöiden lukumääriin sekä sukupuolittain että ammateittain. Hakijoiden painottuminen nuorempiin ikäluokkiin on puolestaan seurausta eroista työssäoloehdon täyttämisessä sekä työttömyyskassaan kuulumisessa.

Kelan työttömyysetuutta hakeneiden asuntokuntarakenteen mukainen vertailu edellisvuoteen kertoo työttömyyden kohdentuneen perheisiin yksinasuvia voimakkaammin.

Myös lomautetuista lähes kolme neljäsosaa kuuluu yhden asuntokunnan perheeseen.

Yritykset

Yritykset – lomauttaneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä

Alla olevissa kuvissa tutkitaan sitä, mikä on lomauttaneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä. Näissä analyyseissä ei siis huomioida sitä, mikä osuus työntekijöistä on lomautettu. Luvut esitetään hajotelmina, ensin toimialoittain, sitten maakunnittain ja lopuksi yrityskokoluokittain.

Kevään ja alkukesän aikana lähes 30 prosenttia matkailu- ja ravintola-alalla toimivista yrityksistä ovat lomauttaneet työntekijöitään. Osuuden kasvu painottuu vahvasti maaliskuuhun, ja kesän aikana osuus on pysynyt lähes ennallaan.

Maakunnittain tarkasteltuna suurin lomauttaneiden yritysten osuus on Lapissa ja Uudellamaalla. Yrityskokoluokittain tarkasteltuna puolestaan havaitaan, että lomauttaneiden yritysten osuus on suurin suurimpien yritysten joukossa.

Yritykset – lomautettujen työntekijöiden osuus

Alla olevissa kuvissa tarkastellaan sitä, mikä osuus työntekijöistä on lomautettu. Jokainen piste tietyllä vaakaviivalla kuvaa tietyn kuukauden tilannetta, eli mikä osuus työntekijöistä on keskimäärin lomautettu esim. tietyllä toimialalla niissä yrityksissä, jotka ovat kyseisenä kuukautena lomauttaneet työntekijöitään. Luvut esitetään hajotelmina, ensin toimialoittain, sitten maakunnittain ja lopuksi yrityskokoluokittain.

Ensimmäisestä kuvasta havaitaan, että maaliskuussa monilla aloilla lomautuksia tehneissä yrityksissä oli lomautettuna hyvin suuri osuus työntekijöistä. Esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alalla lomautettuna oli maaliskuussa lomautuksia tehneissä yrityksissä keskimäärin noin puolet työntekijöistä, mutta kesäkuussa lomautettuna oli keskimäärin hieman yli viidennes.

Alimmasta kuvasta nähdään, että suurimmat yritykset ovat lomauttaneet pienimmän osuuden työntekijöistään.

Yritykset – Business Finlandin tuet

Alla olevissa kuvioissa kiinnostuksen kohde on niiden yritysten osuus, jotka ovat saaneet Business Finlandin tukea tiettynä kuukautena. Näistä luvuista esitetään hajotelmat toimialoittain, maakunnittain ja yrityskokoluokittain.

Yritykset – konkurssihakemukset

Seuraavassa kuviossa esitetään konkurssihakemusten kumulatiivinen määrä tiettynä vuonna tiettyyn päivämäärään mennessä. Vaaka-akselilla esitetään siis päivämäärä, pystyakselilla kyseiseen päivämäärään tiettynä vuonna jätettyjen konkurssihakemusten määrä. Vuoden 2018 ja 2019 toimivat verrokkeina vuodelle 2020.

Kuviosta havaitaan, että kuluvan vuoden konkurssihakemusten määrä on heinäkuun alkuun mennessä lähellä kahden edellisvuoden tasoa.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi