Tilannehuoneen raportti 13.08.2020 – viimeisimmät kehityskulut työmarkkinoilla, kotitalouksissa ja yrityksissä

August 13, 2020

GSE:n tilannehuone julkaisee ajantasaisiin aineistoihin perustuvia raportteja myös kesälomakaudella. Raporteissa tarkastellaan talouden kehitystä niin yritysten, työmarkkinoiden kuin kotitalouksienkin näkökulmasta. Raportteja julkaistaan joka toinen viikko.

Vertailujaksona käytetään useissa kuvioissa vuoden 2019 kevättä ja kesää. Taustatiedot kuvioille on kerätty Tilastokeskuksen rekistereistä. Taustatiedot ovat uusimmat Tilastokeskuksessa saatavilla olevat, vuoden 2018 lopulta.

Työmarkkinat

Työmarkkinat – palkkasumma

Seuraava kuva esittää kuukausittaisen palkkasumman vuosina 2019 ja 2020 tulorekisterin pohjalta. Palkkasumma oli huhtikuusta kesäkuuhun saakka alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta heinäkuussa palkkasumma nousi takaisin viime vuoden luvuille. Summa ylittää jopa vuoden 2019 lukua 15 miljoonalla eurolla (noin 0,2%).

Alla oleva kuva vertaa kesäkuun palkkasummaa toimialoittain vuosina 2019 ja 2020. Kaikilla suurimmilla toimialoilla palkkasumma on joko pysynyt likimain samana tai supistunut edellisvuoteen verrattuna, pois lukien julkinen hallinto.

Seuraavat kolme kuviota kuvaavat kuntien palkkasumman kehitystä vuosina 2019 ja 2020. Ensimmäisessä kuviossa on kesäkuun kokonaispalkkasumma 20 suurimmassa kunnassa. Toisessa kuviossa on samojen kuntien palkkasumman suhteellinen muutos viime vuodesta. Näiden kuntien joukossa suurimmat palkkasumman suhteelliset pudotukset nähtiin kesäkuussa Porvoossa, Lahdessa ja Rovaniemellä.

Kolmas kuvio esittää kaikkien kuntien kymmentä heikoiten ja kymmentä parhaiten kehittynyttä kuntaa. Palkkasumma laski viime kesäkuuhun verrattuna eniten Uudessakaupungissa (-23,4%) ja Sipoossa (-10,2%). Ainoastaan Äänekoskella, Jämsässä, Ylivieskassa, Kauhavalla, Jyväskylässä ja Valkeakoskella päästiin edellisvuoden lukemiin tai niiden yli.

Seuraavat kaksi kuvioita vertaavat kesäkuun 2019 ja 2020 palkkasummia ikäluokittain. Palkkasumma on laskenut kaikissa ikäluokissa lukuun ottamatta 60–64-vuotiaita, joiden palkkasumma on hieman kasvanut. Suurimman notkahduksen ovat kärsineet alle 25-vuotiaat, niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin.

Työmarkkinat – lomautukset ja irtisanomiset

Alla on kuvattu alkaneet työttömyys- ja lomautusjaksot päivittäin vuosina 2019 ja 2020. Uusia lomautusjaksoja on kesä-heinäkuussa ollut huomattavasti vähemmän kuin koronatoimenpiteiden voimaantuloa seuranneina viikkoina. Erona edellisvuoteen korostuu etenkin lomautusten suuri suhteellinen osuus kaikista jaksoista maaliskuun puolestavälistä alkaen.

Alla verrataan toimialoittain alkaneiden työttömyys- ja lomautusjaksojen määrää vuosina 2019 ja 2020. Kasvua viime vuoteen verrattuna on kaikilla toimialoilla, eniten teollisuudessa, kaupassa ja majoitus- ja ravintola-alalla. Suurista toimialoista julkisessa hallinnossa lomautusten ja irtisanomisten kasvu on ollut suhteellisesti lievintä.

Kotitaloudet

Kotitaloudet – asumistuki

Kelan myöntämän asumistuen hakemusmäärä oli ennen poikkeusolojen voimaantuloa edellisvuoden tasolla. Tarkastelujakson loppuun mennessä (10.08) asumistukihakemuksia oli saapunut noin 50 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavalla aikavälillä. Toukokuusta lähtien hakemusten kasvuvauhti on pysynyt lähellä edellisvuotta.

Asumistukihakemusten määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna voimakkaimmin Uudellamaalla – noin 25 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Yli 90 000 uusmaalaista on hakenut tämän vuoden aikana asumistukea. Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla asumistukihakemusten määrä on kasvanut alle 10 prosenttia viime vuodesta.

Kotitaloudet – työttömyysturva

Kelaan saapuneet työttömyysturvahakemukset ylittävät edellisvuoden tason yli 130 000 hakemuksella. Hakemusmäärät lähtivät voimakkaalle kasvu-uralle viikon kuluttua poikkeusolon voimaantulosta. Hakemustulva on laantunut toukokuun alusta alkaen, mutta kasvu on yhä hieman edellisvuotta nopeampaa.

Koronakriisi on heikentänyt työllisyystilannetta kaikkialla Suomessa. Maakunnista pahiten näyttää kärsineen Uusimaa, jossa työttömyysturvahakemukset ovat kasvaneet lähes 150 prosenttia. Kasvu on ollut nopeaa muuallakin – alhaisimman kasvun alueella Pohjois-Karjalassakin työttömyysturvhakemusten määrä on puolitoistakertaistunut viimevuotisesta.

Poikkeusolojen aikaiset rajoitukset kohdistuivat kevään aikana voimakkaimmin palvelualoihin. Palvelualojen työntekijöiden demografinen profiili heijastuu Kelasta työttömyysturvaa hakeneiden henkilöiden lukumääriin sekä sukupuolittain että ammateittain. Työttömyysetuuden hakijoiden painottuminen nuorempiin ikäluokkiin on puolestaan seurausta eroista työssäoloehdon täyttämisessä sekä työttömyyskassaan kuulumisessa.

Kelan työttömyysetuutta hakeneiden asuntokuntarakenteen mukainen vertailu edellisvuoteen kertoo työttömyyden kohdentuneen perheisiin yksinasuvia voimakkaammin.

Myös lomautetuista lähes kolme neljäsosaa kuuluu perheasuntokuntaan, joskin yksin asuvien lomautettujen määrä on kasvanut edellisvuodesta likimain yhtä voimakkaasti kuin perheasuntokunnissa asuvien.

Yritykset

Yritykset – lomauttaneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä

Seuraavaksi kuvataan lomauttaneiden yritysten osuutta kaikista yrityksistä toimialoittain, maakunnittain ja yrityskokoluokittain. Näissä analyyseissä ei siis huomioida lomautettujen osuutta yrityksen henkilöstöstä.

Maaliskuun alusta alkaen lähes 30 prosenttia matkailu- ja ravintola-alalla toimivista yrityksistä ovat lomauttaneet työntekijöitään. Maakunnittain tarkasteltuna suurin lomauttaneiden yritysten osuus on Lapissa ja Uudellamaalla. Lomauttaneiden yritysten osuus on suurin suurimpien yritysten joukossa.

Lomauttaneiden yritysten osuuden kasvu painottuu kaikilla toimialoilla, kaikissa maakunnissa ja kokoluokissa vahvasti maalis-huhtikuuhun, kun taas touko-heinäkuussa osuus on kasvanut verrattain vähän.

Yritykset – lomautettujen työntekijöiden osuus

Alla kuvataan lomautettujen osuutta kaikista työntekijöistä. Jokainen piste tietyllä vaakaviivalla kuvaa tietyn kuukauden tilannetta, eli mikä osuus työntekijöistä on keskimäärin lomautettu esimerkiksi tietyllä toimialalla niissä yrityksissä, jotka ovat kyseisenä kuukautena lomauttaneet työntekijöitään. Esimerkiksi Viestintä-vaakaviivan luku ‘4’ tarkoittaa, että huhtikuussa lomautuksia tehneissä viestintäyrityksissä lomautettuna oli keskimäärin reilut 30% hekilöstöstä. Luvut esitetään hajotelmina, ensin toimialoittain, sitten maakunnittain ja lopuksi yrityskokoluokittain.

Ensimmäisestä kuvasta havaitaan, että monilla aloilla lomautuksia tehneissä yrityksissä oli maalis- ja huhtikuussa lomautettuna selvästi muita kuukausia suurempi osuus henkilöstöstä. Esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alalla lomautettuna oli maaliskuussa lomautuksia tehneissä yrityksissä keskimäärin noin puolet työntekijöistä, mutta heinäkuussa lomautettuna oli keskimäärin alle viidennes.

Alimmasta kuvasta nähdään, että suurimmat yritykset ovat lomauttaneet pienimmän osuuden työntekijöistään.

Yritykset – Business Finlandin tuet

Alla olevissa kuvioissa kiinnostuksen kohde on niiden yritysten osuus, jotka ovat saaneet Business Finlandin tukea tiettynä kuukautena. Näistä luvuista esitetään hajotelmat toimialoittain, maakunnittain ja yrityskokoluokittain. Heinäkuussa tukia on myönnetty aiempia kuukausia vähemmän.

Yritykset – ELY-keskuksen tuet

Alla oleva kuva näyttää osuuden yrityksistä, jotka ovat saaneet avustuksen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), jaettuna yrityskokoluokkiin. ELY-avustukset ovat suunnattuja pienemille yrityksille, eli yrityskokoluokat 1-4.

Kuvassa näkyy, että ELY-keskuksen avustukset ovat myös menneet pienemille yrityksille. Verrattuna yllä olevaan kuvaan, joka esittää Business Finlandin myöntämiä avustuksia, kuva näyttää lähes päinvastaiselta.     

Yritykset – konkurssihakemukset

Seuraavassa kuviossa esitetään tiettyyn päivämäärään mennessä kertyneiden konkurssihakemusten lukumäärä vuosina 2018-2020. Vaaka-akselilla esitetään siis päivämäärä, pystyakselilla kyseiseen päivämäärään mennessä jätettyjen konkurssihakemusten määrä. Vuosien 2018 ja 2019 lukemat toimivat verrokkeina vuodelle 2020.

Kuluvana vuonna hakemuksia oli ennen koronatoimen alkua edellisvuosia enemmän. Hakemusten määrä ei näyttäisi toimien myötä lähteneen havaittavaan kasvuun. Heinäkuuhun mennessä konkurssihakemuksia on päinvastoin kertynyt edellisvuosia vähemmän.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi