Koronakriisin aiheuttaman työttömyyden kohdistuminen

April 23, 2020

Hallituksen määräämät rajoitukset ovat supistaneet taloudellista toimeliaisuutta. Monet yritykset ovat keskeyttäneet toimintansa kokonaan ja osa supistanut toimintaansa. Tässä raportissa kuvaillaan, miten työttömyys ja lomautukset ovat kohdistuneet eri alueille, sektoreille ja työntekijäryhmiin.

Kohdejoukkona on vuoden 2020 alkupuoliskolla TE-toimistoihin työttömäksi ja lomautetuksi rekisteröityneet. Vertailujoukkona käytämme samalla ajanjaksolla vuonna 2019 työttömäksi ja lomautetuiksi tulleita. Taustatiedot näille henkilöille on kerätty Tilastokeskuksen rekistereistä. Taustatiedot ovat uusimmat Tilastokeskuksessa saatavilla olevat, muuttujasta riippuen vuodelta 2017 tai 2018.


Linkki raporttijulkistuksesta 23.4. järjestettyyn webinaariin


  • Työttömyyden ja lomautusten alkamisissa ei ollut juurikaan eroa 1.1.-15.3. välisenä aikana 2019 ja 2020. Tilanne muuttui vasta maaliskuun puolessa välissä 2020, jolloin työttömyyden alkavuus kasvoi jonkin verran mutta lomautukset kasvoivat voimakkaasti verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2019.

Väestö ja koulutustaso

  • Naisia on lomautettu kriisin aikana paljon toisin kuin normaalioloissa.
  • Työttömien ikäjakauma ei poikkea oleellisesti edellisvuodesta, mutta lomautetut ovat normaalia nuorempia (vrt. edellisvuoden lomautettuihin), mikä korostuu erityisesti naisilla.
  • Työttömyys ja lomautukset ovat yleistyneet kaikilla koulutustasoilla.

Tulotaso

  • Lomautetuille ja työttömille on attribuoitu ansiotulo vuodelta 2018. Se on uusin Tilastokeskuksessa käytettävissä oleva tulotieto tällä hetkellä.
  • Kriisin aikana työnsä menettäneet poikkeavat keskituloiltaan selvästi normaaliaikoina työnsä menettävistä. Heti kriisin alettua näkyy lomautettujen olevan normaaliaikojen lomautettuja selkeästi matalatuloisempia, tosin kuukauden aikana tämä keskiarvo näyttää palautuneen kohti normaalia. Työttömäksi jäävät sen sijaan ovat hieman aiempaa paremmin palkattuja ja tämä trendi jatkaa loivaa nousua.
  • Työnsä menettäneiden tulojakaumassa on enemmän keskituloisia kuin normaaliaikoina, sen sijaan hyvin matalatuloisia (alle 20 k€/vuosi) on selvästi vähemmän. Kuviossa on vertailun vuoksi myös kaikkien tulonsaajien tulojakauma. Kriisin aikana työnsä menettäneiden tulojakauma on paljon lähempänä kaikkien ansiotuloa saaneiden tulojakaumaa kuin normaaliaikoina. Sama pätee erikseen sekä lomautetuille ja työttömäksi jääneille

  • Viimeisimmän kuukauden aikana lomautettujen yhteenlasketut ansiotulot olivat (vuoden 2018 tietojen mukaan!) noin 350 milj €. Vuotta aiemmin vastaavia lomautettujen “laskennallisesti menetettyjä” “income-at-risk” -ansiotuloja kertyi alle 20 milj €.
    Vastaava uusille työttömille kertyvä “menetetty ansiotulo” ei merkittävästi poikkea vuoden takaisesta (alkuvuosi oli tässä suhteessa hieman viime vuotta valoisampi).

Toimialat

  • Lomautetuille ja työttömille on attribuoitu toimiala heidän edellisen havaitun työpaikkansa toimialan perusteella. Uusin käytettävissä oleva toimialatieto on vuodelta 2017.
  • Työnsä menettäneitä on poikkeuksellisen paljon kaikilla toimialoilla, kaikkein eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, kaupan alalla, sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Suhteellisen vähän kärsineitä aloja ovat julkinen hallinto ja rakentaminen.

Alueet

  • Työttömyys on yleistynyt varsin tasaisesti kaikissa maakunnissa, joskin Lapissa ja Uudellamaalla hieman muita enemmän. Lomautukset ovat yleistyneet räjähdysmäisesti kaikkialla.
  • Kuntien lomautukset ja työttömyyksien alkavuudet vahvasti korreloituneita kunnittain. Tosin Lapin kunnissa on suhteettoman paljon uusia työttömiä kun taas Uudessakaupungissa ja sen lähikunnissa on poikkeuksellisen paljon lomautuksia.