Kelan työttömyysetuutta hakenut yli 100 000 henkilöä viime vuotta enemmän

May 28, 2020

Tämän viikon Helsinki GSE:n tilannehuoneen raportissa käsitellään perusturvan etuushakemusten kehitystä, lomautuksia ja Kelan työttömyysetuushakemuksia tuloluokittain, Kelan työttömyysetuutta hakeneiden rakenteen muutosta sekä poikkeusolojen heijastumista perheisiin. Tarkastelujakso ulottuu tällä hetkellä toukokuun loppupuolelle saakka.

Vertailujaksona käytetään useissa kuvioissa vuoden 2019 kevättä. Taustatiedot kuvioille on kerätty Tilastokeskuksen rekistereistä. Taustatiedot ovat uusimmat Tilastokeskuksessa saatavilla olevat, vuoden 2018 lopulta.


Linkki raporttijulkistuksesta 28.5. järjestettyyn webinaariin


Kelan etuushakemusten määrän kehitys

  • Ensimmäisestä kuviosta nähdään, että alkaneiden lomautusjaksojen määrä on jatkanut nopeaa kasvuaan verrattuna viime vuoteen. Kasvu on kuitenkin loiventunut verrattuna maalis-huhtikuuhun. Työttömyysjaksoja on alkanut yhtä paljon kuin viime vuonna.
  • Seuraavat neljä kuviota vertaavat etuuslajeittain Kelaan saapuneiden hakemusten lukumäärän kertymistä vuoden aikana. Jokaisen etuuslajin kohdalla vertailukohtana hyödynnetään vuotta 2019. Kuvioiden perusteella etuushakemuksia saapui Kelaan ennen koronakriisin alkua joko saman verran tai hieman vähemmän kuin viime vuonna. Poikkeusolon voimaantulon jälkeen työttömyysturva- ja asumistukihakemukset lähtivät kasvu-uralle. Tarkastelujakson lopussa kumpiakin etuushakemuksia on saapunut noin 100 000 edellisvuotta enemmän. Poikkeusolot eivät ole muuttaneet sairauspäivärahahakemusten lukumäärää ja viimesijaista turvaa tarjoavaa toimeentulotukea on haettu jopa vähemmän kuin vuonna 2019.       



Lomautukset ja Kelan työttömyysetuushakemukset käytettävissä olevien tulojen mukaan

  • Seuraavissa kahdessa kuviossa tarkastellaan, miten lomautetut ja Kelan työttömyysetuutta hakeneet sijoittuvat asuntokunnan käytettävissä olevien ekvivalenttitulojen mukaan jaoteltuna. Tarkastelu pohjautuu Tilastokeskuksen laskemiin vuoden 2018 tulokymmenyksiin, jotka jakavat väestön 10 prosentin ryhmiin heidän käytettävissä olevien ekvivalenttien rahatulojensa perusteella. Pienituloisin 10 prosenttia väestöstä kuuluu ensimmäiseen ja suurituloisin puolestaan viimeiseen tulokymmenykseen. 
  • Lomautettujen ja Kelan työttömyysetuutta hakeneiden lukumäärien keskinäisessä vertailussa on huomioitava määritelmien eroavaisuus. Kelan työttömyysturvahakemukset sisältävät ansiosidonnaisen päätyttyä, työvoiman ulkopuolelta sekä palkkatuetusta työstä työttömyyteen saapuvien hakemuksia. 
  • Ensimmäisen kuvion vasemmanpuoleinen paneeli paljastaa korona-aikaisten lomautusten kohdistuneen suurituloisimpiin tulokymmenyksiin. Havainto ei ole sinällään yllättävä aiemmin työllisinä olleiden joukossa, kuten oikeanpuoleisesta paneelista selviää. Kuviosta on kuitenkin havaittavissa lievää polarisoitumista tulokymmenysten reunoihin. Alimman ja ylimmän tulokymmenyksen osuudet kaikista lomautetuista ovat korona-aikana kasvaneet edellisvuoteen verrattuna.    
  • Toinen kuvio esittää kelan työttömyysetuutta hakeneiden tulokymmenyksen vastaten vasemmanpuoleisen paneelin osalta edellistä kuviota. Oikeanpuoleinen paneeli kertoo puolestaan tulokymmenyksen sisäisen muutoksen kevään 2019 ja kevään 2020 välillä.
  • Kelan työttömyysetuutta hakeneet eroavat selvästi lomautetuista hakijoiden sijoittuessa valtaosin alimpiin tuloluokkiin. Hakemusten lukumäärät ovat kasvaneet kaikissa tulokymmenyksissä kasvuprosenttien painottuessa kuitenkin ylimpiin tulokymmenyksiin. Havainto kertoo poikkeusolojen seurauksena syntyneistä uusista hakijaryhmistä. Tähän paneudumme hieman tarkemmin seuraavissa kuvioissa.

Kelan työttömyysetuushakijoiden rakenteen muutos korona-aikana

  • Alla olevassa kuviossa jaotellaan alin ja ylin kolme tulokymennystä koulutusasteen mukaisesti. Molemmissa ryhmissä on havaittavissa hakijoiden lukumäärän kasvua kaikilla koulutustasoilla. Kasvua on kuitenkin tapahtunut enemmän perusasteen ylittävillä koulutusasteilla. Kelan työttömyysetuutta hakeneiden joukossa on täten aiempaa suurempi osa tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Osaltaan havaintoa selittänee yrittäjille avattu mahdollisuus hakea Kelan työttömyysetuutta. Tämä tarjoaa kuitenkin vain osaselityksen, sillä yrittäjinä toimineiden osuus on noin 16 prosenttia alimman ja hieman yli 30 prosenttia ylimmän kolmen tulokymmenyksen hakijoista. Hakijoiden koulutustaso on noussut myös muissa ryhmissä.
  • Toisena rakenteen muutosta kuvaavana kuviona esitämme ylimmän kolmen tulokymmenyksen hakijoiden osuudet kaikista hakijoista maakunnittain. Vertailuvuonna näihin tulokymmenyksiin kuuluneita hakijoita on ollut maakunnasta riippuen 4-8 prosenttia kaikista hakijoista. Korona-aikana ylimpien tulokymmenysten hakijoiden osuus on kasvanut vähintäänkin kaksikertaistunut kaikissa maakunnissa. Maakuntien välillä kolmeen ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien hakijoiden osuus vaihtelee Pohjois-Karjalan 10 prosentista Uudenmaan 23 prosenttiin.  

Poikkeusolojen heijastuminen perheisiin

  • Lopuksi tarkastelemme lomautettuja ja Kelan työttömyysetuutta hakeneita kotitalouksia. Tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen asuntokuntarakenne-tietoon vuodelta 2018. Käytetyissä luokitteluissa perhe sisältää yhden perheen asuntokunnat, yksinasuvat nimensä mukaisesti yksinasuvat ja kaikki loput perhetyypit on luokiteltu luokkaan muut.
  • Alla oleva kuvio näyttää lomautettujen asuntokuntien lukumäärät. Korona-aikana lomautuksen on kohdannut lähes 200 000 asuntokuntaa. Näistä kaksikolmasosaa on perheitä, joissa yksi henkilö on lomautettu. Yksinasuvia lomautettuja on noin 45 000 ja kahden lomautetun perheitä alle 8 800. kaikissa asuntokunnissa kasvu on ollut hyvin voimakasta edellisvuoteen verrattuna johtuen lomautusten vähäisyydestä vuoden 2019 keväällä.
  • Korona-aika on kasvattanut Kelan työttömyysetuuksien hakua kaikissa asuntokunnissa. Poikkeusolot ovat lisänneet perheiden hakemuksia yksinasuvia enemmän.
  • Seuraavaksi paneudumme poikkeusolojen myötä yleistyneiden lomautusten kohdentumiseen lapsiperheissä. Lapsiperheitä koskevia kuvioita on hyvä suhteuttaa lapsiperheiden lukumäärään. Tässä tarkastelussa käytetyllä määritelmällä suomessa oli vuonna 2018 kaikkiaan 547 603 lapsiperhettä. Alle kouluikäisen lapsen perheiden lukumäärä oli puolestaan 264 520. 
  • Alla oleva kuvio raportoi lomautuksen kohteeksi joutuneiden perheiden lukumäärät lasten määrän mukaan jaoteltuna. Noin puolet lomautuksen kohdanneista perheistä on sellaisia, joissa ei ole lapsia. Yhden lomautetun perheissä hieman yli 27 000 on joko yhden tai kahden lapsen perheitä. Kolme tai useampi lapsi on yli 10 000 yhden lomautetun perheessä. Kaikkein vaikeimpaan tilanteeseen ovat joutuneet kahden lomautetun perheet. Tällaisia perheitä on vajaa 9 000, joista lapsiperheitä alle 4 000.
  • Ylipäätään korona-aikana tapahtuneet lomautukset ovat kohdistuneet reiluun 12 prosenttiin alle 18-vuotiaiden lasten perheistä. Tässä luvussa ovat mukana kaikki alkaneet lomautukset riippumatta niiden kestosta.
  • Alla oleva kuvio raportoi edellisen kuvion mukaiset tiedot lomautettujen perheistä alle kouluikäisten lasten suhteen.
  • Poikkeusolojen aikaiset lomautukset ovat kohdentuneet reiluun 12 prosenttiin alle kouluikäisten lasten perheistä. Aiempaan tapaan luvussa ovat mukana kaikki alkaneet lomautukset riippumatta niiden kestosta.
  • Korona-aikana Kelan työttömyysetuutta on hakenut alle 9 prosenttia lapsiperheistä.
  • Sellaisten lapsiperheiden lukumäärä, jossa kaksi henkilö on hakenut kelan työttömyysetuutta korona-aikana, on noin 3 000 perhettä. Vastaava luku alle kouluikäisten perheiden kohdalla jää alle 1400 perheen. 

Koronaepidemian vaikutus palkkatuloihin

  • Suomalaisten tulokehitystä voidaan tarkastella vuoden 2019 alussa toimintansa aloittaneen tulorekisterin avulla. Tulorekisterin tiedot päivittyvät perinteisiin tulotilastoihin verrattuna nopeasti, joten se mahdollistaa kansainvälisestikin poikkeuksellisen ajantasaisen tilannekuvan muodostamisen palkkatulojen kehityksestä. Yksittäisten työnantajien toimittamien maksutietojen toimitusviiveissä on kuitenkin eroja, minkä takia aivan tuoreimpien palkkatietojen kattavuuden arvioinnissa täytyy olla varovainen.
  • Seuraavassa kuvassa näkyvät vuonna 2020 maksetut palkat eriteltynä palkanmaksukuukausittain, siten että vaaka-akselilla on “latauspäivämäärä” (päivä jolloin tieto maksusta saapui Tilastokeskukseen) ja pystyakselilla palkkojen kumulatiivinen summa. Kuviosta näkyy, että tietoja pienestä määrästä huhtikuussa maksetuista palkoista alkoi saapua jo maaliskuun lopussa, ja että huomattava osa huhtikuun palkkatiedoista saapui vasta toukokuun puolella. Juuri nyt (27.5.) viimeisimmät tulorekisteritiedot ovat saapuneet Tilastokeskukseen 25.5., ja niiden perusteella huhtikuun palkkasumma näyttäisi kasvaneen enää niin vähän viimeisen viikon aikana, että se on nyt todennäköisesti lähellä lopullista.
  • Seuraavassa kuvassa näytetään palkkasumma kuukausittain, vertailukohtana aina sama kuukausi viime vuodelta. Palkkasummassa näkyy selkeää pudotusta vasta huhtikuussa, jolloin se oli 370 miljoonaa euroa (noin 5%) alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Toukokuun 2020 palkkasummatiedot ovat luonnollisesti vielä puutteellisia.

Ylivoimaisesti suurin osa palkoista maksetaan kuukauden lopussa ja puolivälissä, joten palkkasummaa on mielekästä tarkastella myös puolikuukausittain. Seuraavassa kuvassa näkyy palkkasumman kehitys puolikuukausittain (esimerkiksi ”1(1)” on tammikuun ensimmäinen puolisko, jne). Toukokuun 1. puoliskon palkkasumma on yllättäen aivan viime vuoden tasolla. Toisaalta jo maaliskuun luvuista näkyy, että kuukauden sisäinen palkkasumman jakautuminen voi vaihdella vuosien välillä huomattavastikin. Toukokuun palkkasumman kokonaiskuva selvinnee kesäkuun loppupuolella.

  • Seuraavassa kuvassa on jaoteltu huhtikuun palkkasumma toimialoittain ns pääluokkatasolla. Palkkasumma laski huhtikuussa lähes kaikilla toimialoilla viime vuoteen verrattuna. Euromääräisesti pudotus oli suurinta teollisuudessa, majoitus- ja ravintola-alalla sekä kaupan toimialalla.
  • Majoitus- ja ravintola-alalla palkkasumma oli vielä tammi-maaliskuussa viime vuotta korkeammalla tasolla. Palkkasumma laski merkittävästi viime vuoteen verrattuna huhtikuun alkupuoliskosta lähtien. Koko huhtikuun palkkasumma oli 51 miljoonaa euroa ja 32 prosenttia viime vuotta alhaisempi.
  • Teollisuudessa alkuvuoden palkkasumma oli ennen koronaepidemiaa suurin piirtein viime vuoden tasolla. Huhtikuun jälkipuoliskosta lähtien palkkasummassa on kuitenkin nähtävissä selkeä pudotus viime vuodesta. Pudotus on ollut suhteessa loivempi ja alkanut myöhemmin kuin majoitus- ja ravintola-alalla.
  • Kuvioiden taustalla olevat taulukot löytyvät täältä:
    https://www.helsinkigse.fi/korona-data
    ks hakemisto Palkkasumma_wagesum/data.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi