Kela-etuuksiin kohdistuva paine koronakriisissä

May 7, 2020

Tilannehuone on tarjonnut ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi koronaepidemian vaikutuksista yrityksiin, lomautuksiin ja työttömyyteen. Tämän viikon raportissa hahmottelemme kriisin vaikutuksia sosiaaliturvajärjestelmään sekä ihmisten perusturvan tarpeeseen. Tarkastelun kohteina ovat:

  • Miten lisääntyneet lomautukset ja irtisanomiset heijastuvat Kelan perusturvaetuuksiin?
  • Millaisia muutoksia kriisi on aiheuttanut asumistukihakemuksiin eri alueilla?
  • Keihin koronaepidemian mukanaan tuomat rajoitukset ovat kohdentuneet voimakkaimmin siinä mielessä, että he joutuvat turvautumaan korkeamman ansiosidonnaisen työttömyysturvan sijaan perusturvan tarjoamaan Kelan työttömyysturvaan?

Lisäksi tarjoamme yhden näkökulman yrityskompensaatioita koskevaan keskusteluun. Tarkastelemme ravintolatyöntekijöiden ja myyjien työttömyysturvahakemusten päivittäistä profiilia poikkeusolon ja ravintoloiden sulkemisen suhteen.

Raporttia lukiessa on tärkeää pitää mielessä, että kaikki kuviot koskevat Kelan etuuksia. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät ne lomautetut ja irtisanotut, jotka ovat työssäoloehdon täyttäneitä työttömyyskassan jäseniä. Tässä mielessä keskitymme vaikeimpaan asemaan joutuviin henkilöihin, joiden sosiaaliturva jää perusturvan tasolle.

Koronakriisin vaikutuksia tarkastellaan ensisijaisesti vertaamalla poikkeusolon aikaa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Tarkastelujakso on tällä hetkellä 27.4. saakka. Lähiaikoina tilannehuone pystyy päivittämään tietoja päivätasolla mikä mahdollistaa ajantasaisen etuusjärjestelmiin kohdentuvan hakemuspaineen kehittymisen.


Linkki raporttijulkistuksesta 7.5. järjestettyyn webinaariin


Kelan etuushakemusten kehitys

  • Alla olevat neljä kuviota raportoivat hakemusten lukumäärät Kelan työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen, toimeentulotukeen ja sairauspäivärahaan. Muutosten hahmottamisen helpottamiseksi päivittäisiä vaihteluita on tasattu seitsemän päivän liukuvalla keskiarvolla. Kuvioita tarkasteltaessa on huomioitava se, että eri vuosina eri aikoihin sijoittuvat pyhäpäivät heijastuvat hakemusten lukumääriin.
  • Kelan työttömyysturvahakemusten taso pysyi hyvin samankaltaisena vuosien välillä aina maaliskuun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen kuluvan vuoden hakemusten lukumäärä lähti voimakkaaseen kasvuun ollen huhtikuun alussa jo nelinkertainen edellisen vuoden tasoon verrattuna. Taso on pysynyt korkealla koko huhtikuun ajan jopa mukaan lukien pääsiäiseen ajoittuvan notkahduksen.
  • Yleisen asumistuen hakemukset erkanevat kuluvan vuoden osalta samoihin aikoihin kuin työttömyysturvahakemukset. Poikkeusoloaikana Kelaan on päivittäin tullut asumistukihakemuksia keskimäärin hieman alle tuhat edellisvuotta enemmän. 
  • Toimeentulotukihakemuksissa ei ole nähtävissä selvää eroa vuosien välillä. Tällä perusteella koronakriisi ei ole ainakaan vielä lisännyt viimesijaisen tuen tarvetta kotitalouksissa.
  • Sairauspäivärahahakemuksissa pääsiäisen ajoittuminen eri aikoihin eri vuosina näkyy selvimmin. Tästä syystä huhtikuun vuosien välisiä eroja ei kannata ylitulkita. Maaliskuun aikana sairauspäivärahahakemuksissa ei esiinny eroja korona-ajan ja edellisen vuoden välillä.  

Yleisen asumistuen hakemukset maakuntatasolla

  • Yleinen asumistuki on kotitalouskohtainen etuus. Seuraavassa kuviossa keskitytään asumistukea hakeneisiin kotitalouksiin maakunnittain. Vasemmanpuoleinen kuvio raportoi lukumäärät 16.3-27.4 väliseltä ajanjaksolta vuonna 2020 (sininen palkki) ja vuonna 2019 (punainen palkki). Oikeanpuoleinen kuvio kertoo näiden ajanjaksojen välisen muutoksen asumistukea hakeneiden kotitalouksien lukumäärässä. 
  • Kuvion perusteella yleisen asumistuen tarve on kasvanut poikkeusoloaikana kaikissa maakunnissa. Tarpeen kasvu heijastaa lomautusten ja irtisanomisten aiheuttamia tulomenetystä kotitalouksissa.  Lukumääräisesti eniten kotitalouksia hakee asumistukea luonnollisesti väkimäärältään suurimmissa maakunnissa. Muutoksia tarkasteltaessa vaikuttaa siltä, että väkimäärältään suurimpien maakuntien kotitaloudet ovat myös kärsineet eniten poikkeusolojen mukanaan tuomista rajoituksista. Kasvuprosentit vaihtelevat Pohjois-Karjalan 25 prosentista Uudenmaan 65 prosenttiin.  

Kelan työttömyysturvaa hakeneiden taustatiedot

  • Loput kuviot koskevat Kelan työttömyysturvaa hakeneita henkilöitä. Tarkasteluajanjaksoina ovat kuviosta riippuen joko 1.3.-27.4. tai 16.3.-27.4. Jokaisessa kuviossa poikkeusolojen rajoitusten vaikutuksia hahmotellaan vertaamalla kyseistä ajankohtaa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. 
  • Lomautukset ja irtisanomiset ovat lisänneet Kelan työttömyysturvan tarvetta kaikissa ikäryhmissä ja molemmissa sukupuolissa. Jokaisessa viisivuotisikäryhmässä hakijoiden lukumäärä on vähintään kaksinkertaistunut. Voimakkaimmin poikkeusolot ovat kuitenkin heijastuneet alle 30-vuotisiin naisiin. Näissä ikäryhmissä hakijoiden lukumäärä on kolminkertaistunut edellisen vuoden tasosta. Hieman reilun kuukauden aikana Kelan työttömyysturvaa on hakenut jo yli 22 000 naista ikäryhmässä 20-30 -vuotta.
  • Kelan työttömyysturvahakemuksissa esiintyvät erot ikäryhmien ja sukupuolten kesken heijastavat koronakriisin ensimmäisten vaikutusten kohdentumista palvelualoihin, nuorten keskittymistä palvelualoja työllistäville paikkakunnille sekä mahdollisuuksista saada ja tietoisuudesta hakea korkeampaa etuutta tarjoavaa ansiosidonnaista päivärahaa.
  • Maakunnittain tarkasteltuna poikkeusolojen rajoitukset ovat kohdentuneet voimakkaimmin Uudellemaalle, jossa kuluvan vuoden aikana jo 45 000 henkilöä on hakenut Kelan työttömyysetuutta. Kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta on 300 prosenttia.
  • Alueiden kehitys heijastelee yleisen asumistuen kohdalla havaittua. Hakemusten lukumäärät ovat korkeimpia väkimäärältään suurimmissa maakunnissa ja poikkeusolojen rajoitukset ovat pääsääntöisesti kohdistuneet rajuimmin juuri näihin maakuntiin.
  • Jokaisen maakunnan asukkaat ovat kuitenkin kohdanneet koronakriisin vaikutukset. Jopa pienimmän muutoksen kokeneessa Pohjois-Karjalassa kelan työttömyysturvahakemukset ovat kaksinkertaistuneet edellisen vuoden tasosta.
  • Seuraava kuvio raportoi Kelan työttömyysturvahakemukset syntyperän mukaan. Viimeisin tieto syntyperästä on vuoden 2018 lopulta, joten tietoa ei ole saatavilla kaikille hakijoille. Kuviossa tuntemattomaksi merkitty syntyperä tarkoittaa käytännössä vuoden 2018 jälkeen maahan tulleita henkilöitä, joiden syntyperä voi olla joko suomalais- tai ulkomaalaistaustainen.
  • Poikkeusolojen aikana Kelan työttömyysturvahakemukset ovat lisääntyneet hakijan syntyperästä riippumatta. Kasvu on ollut hieman suurempaa suomalaistaustaisilla henkilöillä (227%) kuin ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä (186%).
  • Yhteenlaskettuna kuviosta ilmenee kaikkiaan 121 408 henkilön hakeneen Kelan työttömyysturvaa 16.3.-27.4. välisenä ajanjaksona. Edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona hakijoita oli 38 383.
  • Ulkomaalaistaustaisten väestöosuuttaan suurempi osuus kelan työttömyysetuuksien hakijoista kertoo siitä, että heistä pienempi osa täyttää korkeampaa työttömyysturvaa tarjoavan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehdot suomalaistaustaisiin verrattuna.
  • Koronakriisi on alkuvaiheessaan kohdentunut erityisesti palvelusektoriin. Tämä ilmenee selvästi seuraavasta kuviosta, joka raportoi sukupuolen mukaan 20 yleisintä kolminumerotason ammattia.
  • Poikkeusolon aikana Kelan työttömyysturvahakemukset ovat moninkertaistuneet useissa myynti-, ravintola- ja palveluammateissa.
  • Edellä todettiin Kelan työttömyysturvahakemusten lisääntyneen erityisesti nuorten naisten joukossa. Havaintoa selittää nuorten naisten suuri osuus voimakkaimman iskun ottaneissa ammateissa.
  • Koronakriisin kohdentumisesta tietyille aloille kertoo se, että samat ammatit esiintyvät sekä miesten että naisten listalla. Naisten suurempi osuus pahiten kärsineissä ammateissa kasvattaa kuitenkin naisten Kelan työttömyysturvan tarvetta.
  • Sukupuolittain katsottuna Kelan työttömyysetuuteen turvautuvia naisammatteja ovat erityisesti kampaajat, lastenhoitaja ja opetusammatit. Miehille ominaisia ammatteja ovat puolestaan kuljettajat, rakennustyöntekijät sekä rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät.   
  • Lopuksi tarkastelemme erillisen ravintolakompensaation tarvetta lomautettujen ja irtisanottujen työntekijöiden näkökulmasta siinä määrin kuin he ovat hakeneet kelan työttömyysetuutta. Tarkastelu toteutetaan vuosien 2020 ja 2019 välisenä sekä ravintolatyöntekijöiden ja myyjien välisenä vertailuna. Alla olevassa kuviossa on esitetty päivittäin kelaan saapuneen hakemukset ajanjaksolla 1.3.-27.4. Kuvioihin on merkitty poikkeusolojen voimaantulo 16.3. sekä ravintoloiden sulkemispäätös, joka astui voimaan 4.4.
  • Molemmissa ammattiryhmässä hakemukset alkoivat kasvaa välittömästi poikkeusolojen tullessa voimaan. Samaten huhtikuun ensimmäiselle päivälle osuva piikki tapahtuu molemmissa ammattiryhmissä. Ravintoloiden sulkemispäätös ei näyttäisi muuttaneen työttömyysturvan tarvetta ravintolatyöntekijöiden kohdalla yhtään sen enempää kuin myyjienkään kohdalla.
  • Tältä rajoitetulta näkökulmalta katsottuna koronakriisin aiheuttamat poikkeusolot ovat välittyneet hyvin samanlaisella profiililla Kelan työttömyysturvan tarpeeseen sekä ravintolatyöntekijöiden että myyjien kohdalla. Ravintoloiden sulkemispäätös ei vaikuttaisi lisänneen ravintolatyöntekijöiden hakemuksia.
  • Vaikka ravintoloiden sulkemispäätös ei lisännytkään Kelan työttömyysturvan tarvetta, poikkeusolot ovat kohdentuneet ravintolatyöntekijöihin myyjiä voimakkaammin ainakin Kelan työttömyysturvan tarpeella mitattuna. Kuviossa myyjien hakemuslukumäärät ovat vain hieman ravintolatyöntekijöiden hakemusten lukumääriä suuremmat. Kuitenkin vuoden 2017 lopussa tarkastelussa käytetyissä myyjäammateissa toimi 160 254 henkilö ja ravintolatyössä 58 150 henkilöä. Vaikka ammattiryhmien välillä esiintyisikin eroja työttömyyskassaan kuulumisessa ja työssäoloehdon täyttämisessä, on työttömyysturvan tarve korona-aikana hyvin luultavasti kasvanut voimakkaammin ravintolatyöntekijöiden keskuudessa.   

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi VATT:sta ja Tilastokeskuksesta: https://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi