Tilannehuoneen raportti 29.4.2021 – viimeisimmät kehityskulut työmarkkinoilla, kotitalouksissa ja yrityksissä

April 29, 2021

GSE:n tilannehuone jatkaa ajantasaisiin aineistoihin perustuvien raporttien julkaisua joka toinen viikko. Raporteissa tarkastellaan talouden kehitystä niin yritysten, työmarkkinoiden kuin kotitalouksienkin näkökulmasta. Tämä raportti keskittyy työmarkkinoihin ja kotitalouksiin.

Taustatiedot kuvioille on kerätty Tilastokeskuksen rekistereistä.

Työmarkkinat

Työmarkkinat – palkkasumma

Seuraava kuva esittää kuukausittaisen palkkasumman vuosina 2019–2021 tulorekisterin pohjalta. Huhtikuusta 2020 lähtien kuukausittainen palkkasumma on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ollut pienempi kuin vuonna 2019. Suurin palkkasumman pudotus ajoittui toukokuuhun 2020. Tammikuussa 2021 palkkasumma oli jälleen edellisen vuoden tasoa pienempi, joskin korkeampi kuin tammikuussa 2019. Helmikuussa ja maaliskuussa 2021 palkkasumma näyttää olleen korkeampi kuin kahtena edellisenä vuotena.

Palkkasummakuvaajien aineisto on peräisin tulorekisteristä, johon tietoa ladataan vaihtelevalla viiveellä. Luvut saattavat siksi hieman päivittyä jälkikäteen. Käytännössä kuukautta vanhempia tietoja, kuten tässä raportissa tarkasteltua helmikuun palkkasummaa, voi kuitenkin jo pitää lähes lopullisina.

Alla oleva kuvaaja vertaa eri toimialojen palkkasummia maaliskuussa vuosina 2019–2021. Maaliskuun 2021 palkkasumma näyttää jäävän alle edellisten vuosien tason ainakin majoitus- ja ravintolatoiminnassa, tukipalveluissa ja logistiikassa.

Seuraavat kaksi kuviota kuvaavat kuntien palkkasumman kehitystä maaliskuussa 2019 – 2021. Ensimmäisessä kuviossa on maaliskuun kokonaispalkkasumma 20 suurimmassa kunnassa. Toinen kuvio esittää kymmenen koko maassa heikoiten ja kymmenen parhaiten kehittynyttä kuntaa.

Suurimmat palkkasumman suhteelliset nousut vuoden 2019 tasosta nähtiin Vaasassa (13.4%), Mustasaaressa (9.3%) ja Kajaanissa (8.9%). Suhteellisesti palkkasumma laski maaliskuuhun 2019 verrattuna eniten Jämsässä (-9.0%), Imatralla (-8.5%) ja Äänekoskella (-7.6%).

Seuraava kuvio vertaa maaliskuun 2019–2021 palkkasummia ikäluokittain. Maaliskuussa 2021 palkkasumma oli pienempi alle 30-vuotiaiden joukossa sekä 50–54-vuotiaiden joukossa verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Muissa ikäryhmissä palkkasumma nousi tai pysyi lähes edellisen vuoden tasolla.

Seuraava kuvio tarkastelee palkkasumman suhteellisia muutoksia ammateittain maaliskuussa 2021. Esitämme kuvassa ne ammatit, joissa palkkasumma on pienentynyt tai kasvanut eniten vuodesta 2019.

Työmarkkinat – lomautukset ja irtisanomiset

Alla on kuvattu alkaneet työttömyys- ja lomautusjaksot viikoittain vuosina 2019–2021. Uusien jaksojen kokonaismäärä on laskenut huomattavasti ensimmäisten koronatoimenpiteiden voimaantuloa seuranneista viikoista. Alkavien lomautusjaksojen määrä on kuitenkin pysynyt tämän jälkeenkin vuoden 2019 vastaavaa tasoa korkeampana.

Työmarkkinat – työllisyys

Alla esitämme työllisten päivittäiset lukumäärät vuosina 2019–2021. Työllisyys on määritelty palkkatulojen perusteella niin, että henkilö katsotaan työlliseksi, jos hän saa yhteensä vähintään 1 000 euroa palkkatuloja kuukaudessa. Työllisiksi katsottujen henkilöiden määrä on tämän rajauksen perusteella ollut vuoden 2021 alussa selvästi matalampi kuin edellisinä vuosina, mutta hivenen korkeampi kuin alimmillaan viime vuonna huhtikuussa. Työllisyysdata päivittyy hieman hitaammin kuin palkkasumma, joten maaliskuun alkupuoleen tulee suhtautua varauksella.

Yritykset

Yritykset – omistuslajit

Omistusmuotojen luokitus perustuu pääosin Verohallinnon tietoihin. Yhtiöissä, joissa on useampi osakas, omistusmuoto määräytyy suurimman omistajan mukaan. Yhtiömuodoista mukaan on luettu samat kuin Tilastokeskuksen yritysrakennetilastossa: näistä tärkeimmät ovat osakeyhtiöt, avoimet ja kommandiittiyhtiöt, luonnolliset henkilöt sekä osuuskunnat. Mukaan ei lueta esimerkiksi kuntien tai valtion liikelaitoksia, kiinteistöosakeyhtiöitä tai ulkomaisten yhteisöjen sivuliikkeitä Suomessa.

Selvästi suurimmat suhteelliset muutokset ovat tapahtuneet valtio-omisteisissa yrityksissä. Muissa yrityksissä suhteellisten muutosten erot omistusmuotojen välillä ovat pieniä. Koko yrityskentän liikevaihdon kannalta merkittävimmät absoluuttiset muutokset ovat kuitenkin tapahtuneet kotimaisessa yksityisessä omistuksessa olevissa yrityksissä, joita on lukumääräisesti selvästi eniten.

Yritykset – ulkomaankauppa

Ulkomaankauppaa koskevat tiedot on koottu Tullin aineistosta. Aineisto sisältää tiedot tavarakaupasta, jossa fyysinen kappale liikkuu rajan yli (poikkeuksena laivat ja lentokoneet, jotka tilastoidaan omistuksen muuttuessa).

Tavaraviennin suurimmat suhteelliset muutokset nähtiin huhti- ja toukokuussa 2020 sekä tammikuussa 2021. Marras-joulukuussa taas oltiin lähellä vuoden 2019 tasoa. Maaliskuusta 2020 alkaen tavaratuonnin suhteelliset muutokset ovat kuukausittain noudatelleet pääasiassa viennin muutoksia, mutta olleet yleensä hieman pienempiä.

Pandemian suhteellinen vaikutus ulkomaankauppaan vaihtelee huomattavasti toimialoittain. Vaikutukset ovat olleet suhteellisesti merkittävimpiä elektroniikan, kemikaalien, eräiden metallituotteiden ja paperin vientiin sekä energian, elektroniikan ja kemikaalien tuontiin. Esimerkiksi vähittäiskaupan alan tuonti taas on ajanjaksolla jopa hieman lisääntynyt. Kuvissa esitetään suurimmat TOL-luokituksen tason 2 toimialat, jotka voidaan esittää tietosuojan puitteissa. Suuruusjärjestys perustuu vuoden 2019 ulkomaankauppaan, ja on laskettu tuonnille ja viennille erikseen.

Yritykset – markkinoilletulo ja poistuminen

Alla olevassa kuvaajassa kuvataan markkinoille tulleiden yritysten määrää Suomessa kuukausittain vuosina 2019 – 2021 kahdella tavalla: 1) oikeudellisen yksikön markkinoilletulo; 2) todellinen markkinoilletulo. Oikeudellisen yksikön markkinoilletulon ajankohta on yleensä verohallintoon tai kaupparekisteriin merkitsemispäivä tai luonnollisella henkilöllä Y-tunnuksen alkamis-/antopäivä, mutta tarvittaessa tieto voidaan johtaa muiden tietojen perusteella. Todellisen markkinoilletulon ajankohta taas vastaa taloudellisen toiminnan alkamista, joka päätellään eri yritysaineistoista.

Käytännössä oikeudellisen yksikön markkinoilletulo kuvaa siis yrityksen perustamisajankohtaa, mutta taloudellinen toiminta ei välttämättä ala samalla hetkellä. Todellinen markkinoilletulo kuvaa taloudellisen toiminnan alkamista. Tiedot oikeudellisen yksikön synnystä ja taloudellisen toiminnan aloituspäivämääristä on saatu Tilastokeskukselta ja tiedot voivat päivittyä jälkikäteen, kun tiedot tarkentuvat.

Alla olevassa kuvaajassa näytetään kuukausittainen markkinoilta poistuneiden yritysten määrä Suomessa. Kuvaajissa oikeudellisen yksikön markkinoilta poistuminen määritellään oikeudellisen yksikön hallinnollisen loppumispäivämäärän mukaan. Todellinen markkinoilta poistuminen määritellään oikeudellisen yksikön taloudellisen toiminnan loppumisen perusteella. Tieto taloudellisen toiminnan päättymisestä päätellään aineistosta. Tiedot on saatu Tilastokeskukselta.

Markkinoilta poistumista kuvaavissa kuvaajissa on syytä pitää mielessä, että tiedot voivat päivittyä jälkikäteen, kun markkinoilta poistumisia vahvistetaan lisää.

Yritykset – konkurssihakemukset

Alla oleva kuvaaja esittää yritysten konkurssihakemusten kumulatiivisen kehityksen vuosina 2018-2021 päivätasolla. Vuoden 2018 ja 2019 kehitys on ollut hyvin samanlaista, kun taas vuonna 2020 konkurssihakemuksia on kevään jälkeen tullut huomattavan hitaampaan tahtiin. Vuoden 2021 tammikuussa konkurssihakemusmäärien kehitys nayttää olleen hitaampaa kuin vuoden 2020 tammikuussa, mutta kiihtyneen sen jälkeen.

Seuraava kuva näyttää saapuneiden konkurssihakemuksien määrän kuukausitasolla vuosien 2019-2021 aikana, ja se vahvistaa edellisen havaintoja edellisesta kuvaajasta. Huhtikuun tiedot päivittyvät edelleen.

Seuraavat kuvaajat esittävät kunkurssihakemusten määrät vuosina 2019, 2020 ja 2021 maakunnittain, toimialoittain sekä yrityskokoluokittain

Huomionarvoista on se että 26-250 työntekijän yrityskokoluokassa konkurssihakemuksia on tullut enemmän kuin muissa kokolukissa, sillä tämän kokoluokan yritykset ovat hyvin merkittäviä palkanmaksajia.

Kotitaloudet

Kotitaloudet – asumistuki

Alla olevassa kuvaajassa esitämme Kelan asumistukea hakeneiden henkilöiden lukumääriä tammi-, helmi- ja maaliskuussa 2019 – 2021. Erityisesti helmikuussa 2021 hakijoiden määrä oli korkeampi verrattuna kahteen edeltävään vuoteen. Huhtikuun osalta tiedot päivittyvät yhä.

Kotitaloudet – työttömyysturva

Alla olevassa kuvaajassa esitämme Kelan työttömyysetuutta hakeneiden henkilöiden lukumääriä alkuvuosina 2019 – 2021. Tammikuussa 2021 hakijoiden määrä oli vuoden 2020 tasolla, mutta vuoden 2019 tasoa matalampi. Helmikuussa 2021 hakijoiden määrä oli hieman korkeampi verrattuna kahteen aiempaan vuoteen. Maaliskussa 2021 hakemusten määrä oli korkeampi vuoteen 2019 verrattuna, mutta jää selvästi vuoden 2020 tasoa matalammaksi. Huhtikuun 2021 tiedot päivittyvät vielä.

Kuvaajat eivät sisällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Lisäksi hakijamääräkuvaajat kertovat uusista hakemuksista, eivät tiettyä tukimuotoa alkuvuonna saaneiden määristä.

Seuraavassa kuvaajassa vertaamme työttömyysetuutta hakeneiden henkilöiden lukumääriä vuosien 2019 ja 2021 alussa ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Erityisesti 20-24-vuotiaiden naishakijoiden määrä näyttää olevan korkeampi alkuvuonna 2021 verrattuna vuoteen 2019. Hakijamäärät ovat sen sijaan pienempiä erityisesti 50-60-vuotiaiden miesten ja naisten kohdalla.

Lopuksi tarkastelemme työttömyysetuuksien hakijoiden ja uusien lomautettujen määriä kotitalouden rakenteen mukaan. Yksinasuvien uusien työttömyysetuushakemusten määrä oli alkuvuonna 2021 matalampi vuoteen 2019 verrattuna. Lomautettujen hakijoiden määrä on kasvanut eniten yhden perheen asuntokunnissa.

  • Lisätietoa Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta, jossa työskentelee tutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, VATT:sta ja Tilastokeskuksestahttps://www.helsinkigse.fi/research-group/covid-19/
  • Lisätietoja raportista: Otto Toivanen, otto.toivanen [at] aalto.fi
  • Viittausehdotus tiedotusvälineille: Merkitse tekstin, kuvien ja taulukoiden lähteeksi Helsinki GSE Tilannehuone ja linkki www.helsinkigse.fi
  • Viittausehdotus akateemisiin julkaisuihin: ota yhteyttä Otto Toivaseen, otto.toivanen [at] aalto.fi